Suuryrityksen ja jättiläisvaltion välissä ihmisyksilö on pieni.

Kiinan muurien takaa paljastuu länsimaisilta silmiltä melko hyvin kätketty jättiläisvaltio, joka elää vielä tiukasti kommunistihallintonsa totalitaristisessa otteessa. Suomalaistoimittaja Mika Koskinen on 90-luvulta asti raportoinut Kiinasta käsin maan tapahtumista.

Punaisen metsän hotelli on kiinnostava dokumentti, jossa Koskinen kuvaa likaista peliä kapitalismille porttinsa avanneessa Kiinassa. Pääosassa on Suomen valtion osittain omistama metsäteollisuusjätti Stora Enso, joka on löytänyt Kiinasta oivan yhteystyökumppanin.

Kiina on myynyt valtavia alueita entistä peltomaata Stora Ensolle, joka kasvattaa sinne valtavia eukalyptuspuupeltoja. Maanviljelijät on pakotettu myymään maansa. Niistä luvatut rahat ovat kadonneet matkalla toisiin taskuihin. Lisäksi paikalliset epäilevät eukalyptuspuiden kasvatuksen johtavan pohjavesien pilaantumiseen.

Tapahtumat alkavat nopeasti muistuttaa Tintin seikkailuja, kun Koskinen saapuu Guangxin maakuntaan Kiinan eteläosissa. Paikalla odottaa joukko byrokraatteja, jotka seuraavat toimittajaa kaikkialle. Koskiselle hymyillään kohteliaasti, mutta samalla tutkimustyötä hankaloitetaan kaikin mahdollisin keinoin. Toimittajan kiinalaisille yhteyshenkilöille käy huonommin: yksi kaapataan, toinen pahoinpidellään kun kamerat eivät ole paikalla.

Ei ole tietysti yllätys, että Kiinassa sananvapaus ei ole arvossaan.

Maan tapa on vaikeneminen, eivätkä Koskisen kohtaamat virkamiehet ole edes tottuneet valehtelemaan. Dokumentti osoittaa paljastavasti millaista huonoa teatteria kiinalaiset viranomaiset pitävät yllä.

Samalla käy selväksi, että Kiina on länsimaisille suuryrityksille potentiaalinen paratiisi. Yhden maanviljelijäperheen elämä ei paina siellä mitään. Samalla ollaan turvallisen kaukana omasta pesästä, joka on sijoittajien silmissä pidettävä puhtaana.

Stora Enso ei dokumentissa tapahtumia kommentoi. Eikä Koskisen ole mahdollista esittää vedenpitäviä todisteita, sillä ne on hävitetty pitkien välikäsiketjujen taakse. Tämä antaa yrityksien edustajille mahdollisuuden vain levitellä käsiään ja pyöritellä päitään.