Carol Shields: Kaiken keskellä Mary Swann.
Suom. Hanna Tarkka
475 sivua. Otava 2010.Carol Shieldsin (1935-2003) varhaistuotannosta suomennettu Kaiken keskellä Mary Swann (Swann 1987) on riemukas parodia kirjallisuudentutkimuksen ympärillä olevista ilmiöistä ja ihmisistä.

Yhdysvaltojen Illinoisista nuorena Kanadaan muuttanut Shields on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja.

Suomalaisille lukijoille Shields tuli laajasti tutuksi 1990-luvulla, kun Kivipäivät ja Larryn juhlat ilmestyivät suomeksi Hanna Tarkan suomennoksina.

Tyypillistä Shieldsille ovat selkeät rakenteet, joiden sisällä juonikuviot kehittyvät. Viidestä osasta koostuva Kaiken keskellä Mary Swann kertoo traagisesti kuolleesta runoilijasta, joka julkaisee vain yhden kirjan ja nousee sen avulla maailmanmaineeseen. No niin, kuten Margaret Mitchell ja Tuulen viemää, mutta fiktiivinen Swann on köyhä ja oppimaton, ”niukan, kylmän ja epäkiitollisen elämän elänyt”, aivan muuta kuin todellinen Mitchell, joka sai kokea kirjallisen menestyksen ennen kuolemaansa.

Osin sattumalta, osin vireiden kirjallisuusihmisten ansioista Swannin lahjakkuus huomataan, ja hänestä tehdään kulttihahmo, melkein myytti. Suurin osa etevien kirjoittajien näytöistä, kaikkialla maailmassa, saa tilaisuuden puhutella vain pöytälaatikkoa tai pieniä piirejä. Romaani tuntuu kysyvän, saako kirjallinen lahjakkuus toteutuksena vain kun se tiedepiireissä todistetaan?

Hiljaisen kylän laidalla asuvan maalaisnaisen kohtalona on kirjoittaminen.

Mary saa yhteyden pieneen lähiseudun kustantajaan juuri ennen kuolemaansa. Myöhemmin kirjallisuudentutkijat pitävät häntä nerona, ja hänen tuotannostaan järjestetään symposium. Myös Maryn persoonallisuus ja kuolemaan johtaneet syyt kiinnostavat tutkijoita.

Kuten Paul Auster Mies pimeässä -romaanissaan, myös Shields pohtii elämäkertojen kirjoittajan työtä ja moraalia. Shields jo 80-luvulla, Auster hiljattain. Seuraan sopii myös Bernard Malamudin Dubinin elämät.

Maryn tarinaa — ja samalla omaa tarinaansa — kertovat Maryn ”löytänyt” feministikirjailija, elämäkerturi, kirjastovirkailija, kustantaja, lopuksi kaikki yhdessä. Romaanin alkupuolella eräs henkilöistä tuskailee: ”Ennen pitkää teoreetikot kävisivät käsiksi myös Mary Swanniin ja repisivät hänet raaja raajalta kappaleiksi---.”

Tämä on itsensä toteuttava ennuste, mutta kuka repii ja kenet? Haudan takaa Mary Swann järjestää tutkijoille kunnon symposiumit.

Irja Sinivaara