Milloin murha vanhenee?
24.7.2010 0:00Leena Lander: Liekin lapset.
421 sivua. Siltala 2010.Vahvana, persoonallisena romaanikertojana tunnettu ja tunnustettu Leena Lander tarttuu jälleen rohkeasti 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten jättämään avoimeen haavaan uudessa romaanissaan Liekin lapset. Edellisessä romaanissa Käsky (2003) oli aiheena myös sama historiallinen ajanjakso. Uusi romaani sijoittuu myös samaan aikaan ja paikkaan kuin jo vuonna 1987 ilmestynyt romaani Jumalattoman kova tinki.
Liekin lapset luo kiinnostavan tapahtumakudelman Halikon Vartsalan sahayhteisön ympärille vuodesta 1903 vuoteen 1929. Romaanin kenties hätkähdyttävimmän aineksen muodostavat sisällissodan jälkimainingeissa toimeenpannut teloitukset Märynummella. Siellä teloitettiin noin 50 miestä ja poikaa, ehkä enemmänkin.
Historiallisilla aiheilla ennenkin kunnostautunut Lander rikkoo uudessa romaanissaan historialliselle romaanille tyypillistä kronologista kerrontatapaa. Hän valottaa tapahtumia pääasiassa viiden eri henkilön näkökulmasta.
Näkökulmien vaihtelu saa romaaniin kiinnostavan ristivalotuksen sisällissodan aikaan ja sen kurimuksessa kasvaviin ihmisiin — sekä punaisten että valkoisten puolella vallitseviin olosuhteisiin. Se on yhtä aikaa sekä sukutarina että historiallinen romaani yhdestä kivuliaasta ajanjaksosta yhdellä paikkakunnalla.
Päällimmäisiksi teemoiksi romaanissa nousevat kysymykset siitä, voiko vuosisadan alun viharikoksista ja lyhyistä ja pikaisista tuomioista vielä tuomita ja voiko sodanjälkeisille joukkoteloituksille löytyä koskaan tarpeeksi kantavaa motiivia. Voiko joukkomurhaa vielä tutkia?
Liekin lapset on jälleen vaikuttava taidonnäyte monipuolisesta, vahvaäänisestä romaanikirjallisuudesta. Se on myös puheenvuoro kohti ymmärrystä ja totuutta historiallisen ja armottoman ajanjakson suhteen — jakson, jonka tapahtumat eivät vieläkään ole lakanneet hiertämästä kansakuntamme muistia.
Jaana Viskari















