Jim Thompson: Kylmä kuolema.
303 sivua. Johnny Kniga 2011.Suomessa asuvan Jim Thompsonin neljäs romaani Kylmä kuolema palauttaa Lumienkelit-kirjan päähenkilön Kari Vaaran takaisin kirjallisuuteen. Edellisessä Jumalan nimeen -romaanissa Thompson liikkui vinhasti Venäjän maaperällä, ja romaanin pääosaa veti yhdysvaltalainen tietokonenero Timothy Mason. Nyt ollaan taas Suomessa, ja ylikomisario Vaara panee Helsingissä asiat kuntoon.

Edellisessä kirjassaan Thompson hyödynsi pinnallisia henkilöhahmoja, mutta kerronta oli vauhdikasta ja väkivaltaa riitti. Nyt asento on päinvastainen. Toki päähenkilö, ylikomisario Kari Vaara selvittää romaanissa monimutkaisen rikostapauksen, mutta pääpaino on Vaaran perheidyllin säröistä.

Vaimo on viimeisillään raskaana, kun sisarukset Amerikasta saapuvat Suomeen ja Vaara huomaa nopeasti, että kaikki ei ole siltä miltä näyttää. Välillä käydään purkamassa tuntoja kallonkutistajallakin: Päätä särkee ja ajatukset vaivaavat.

Vaimon perhehistoria käydään läpi, ja Vaara pujottelee näppärän suoraviivaisesti sisarusten välillä, jotta kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olla. Ulkona on aina pakkasta, ja Suomen vaiettua sotahistoriaakin käydään läpi niin, että perhehelvetin ympärille sovitettuun rikosjuoneen saadaan kaikupohja. Sadomasokistinen murha selviää parhain päin, etenkin kun toisesta rikoksesta epäilty vanhus tulee apuun.

Tunnettuun tapaan Jim Thompson kuljettaa tarinaa raa’asti, väistelemättä likaisten yksityiskohtien kuvaamista. Murha, perverssit seksileikit ja natsit solahtavat kaikki iloisesti Thompsonin myllyyn, joka erottaa takuuvarmasti korkeakulttuurisen nyanssikirjallisuuden ystävät kauemmas taka-alalle. Mutta yllättäviä käänteitä — ja paikoitellen vauhtiakin — piisaa.

Matti Tieaho