Philip Roth: Nöyryytys. Suomennos Arto Schroderus.
146 sivua. WSOY 2011.Philip Rothin uusin suomennettu teos todistaa kirjailijan kertojantaitojen kiistattomasta mestarillisuudesta. Alle 150 sivulla Roth onnistuu esittämään järisyttävän inventaarion ihmiselämästä tiiviisti, lavertelematta ja vailla armoa.

Sukupolvensa merkittävimpiin kuulunut näyttelijä, kuusikymppinen Simon Axler menettää yhtäkkiä näyttelijänlahjansa. Aikaisemmin itsevarma ja näyttämötyön suvereenisti hallitseva mies ei enää osaakaan näytellä. Tai oikeammin hän ei osaa eläytyä roolihenkilöönsä, vaan tietää, että esittää ja teeskentelee, mikä myös näkyy yleisölle.

Epäonnistuminen ja sitä myötä luhistuminen on täydellinen. Vaimokin jättää hänet. Axlerista tuntuu, ettei elämällä ole mitään merkitystä. Mielisairaalaan omaehtoisesti hankkiutuminen lisää nöyryytystä ainakin ulkopuolisten silmissä.

Tässä vaiheessa tarinasta on kerrottu vasta viidennes, ja lukija aavistaa, ettei Axler varmaankaan palaa näyttämölle — kysymyksessä ei ole selviytymistarina. Aavistusten suunta voi olla oikea, mutta edessä olevia juonen käänteitä tuskin ovelinkaan lukija pystyy ennakoimaan.

Syrjäiseen taloonsa linnoittautuneen Axlerin elämä lähtee uskomattomaan kiitoon, jossa yhdistyvät nuoruus ja vanhuus, toiveet ja toivottomuus, alku ja loppu. Näyttelijänä Axlerilla oli elämässään kaikki: hän oli suuri, vahva ja komea ja hän teki kaiken täysillä. Jotta toinen puoli näkyisi, pitää tuon kaiken romahtaa.

Mutta sittenkin, kuin lukijan kiusaksi, Roth antaa hänelle vielä uudelleen kaiken. Vai onko kyseessä elämän pirullinen leikki, joka näyttää ihmisen epärealistisen takertumisen toivoon ja säälittävän inhimillisen taipumukseen uskoa pettäviin naamioihin?

Rothin tekstin lukeminen on todellinen nautinto. Ei tarvitse uupua satojen sivujen raivaamiseen, vaan voi keskittyä lyhyiden kirkkaiden virkkeiden rikkauteen, jonka suomentaja Arto Schroderus loistavasti välittää suomeksi.

Lopuksi joutuu vielä itse vastaamaan kysymykseen, mitä kirjailija tarkoittaa, mitä elämä tarkoittaa. Rothin kirja voi olla kevyt sivumäärältään, mutta sisällöltään painavampi kuin useimmat tiiliskivijärkäleet.

Soili Hämäläinen