Kirja

Lumen maisemissa

27.12.2016 4:00

Seita Vuorela: Lumi.

WSOY 2016. 240 s.

Huhtikuussa 2015 edesmenneen kirjailijan Seita Vuorelan postuumisti julkaistu nuortenromaani Lumi on koskettava kertomus maahanmuuttajien kamppailusta kahden kulttuurin rajalla. Se on myös tarina salatusta koti-ikävästä, tuskallisina poistyönnetyistä lapsuusmuistoista sekä eri tahtisen kotoutumisen aiheuttamista ristiriidoista.

Henkilöiden taustat paljastuvat vähitellen ja vaivihkaa, ainakin jos lukija jaksaa olla tarkkaavainen.

Iranilaissyntyinen Siamak elää perheensä kanssa jäisessä ja lumisessa Pohjoisessa ja näyttää sopeutuneen uuteen kotimaahansa hyvin. Kiekkokaukalossa ja kaverisuhteissa pärjäävän pojan elämä kuitenkin vavahtaa, kun perheeseen muuttaa Iranista paennut Atisha. Tyttö herättää Siamakissa tietoisuuden juuristaan ja muistuttaa asioista, jotka Siamak haluaisi unohtaa.

Tarina etenee useassa kerroksessa. Välillä kertomusta kuljettaa Siamak itse, toisinaan äänessä on kaikkitietävä kertoja. Reaalimaailmaan sijoittuvia osia jaksottavat Atishan kertoma versio H.C. Andersenin Lumikuningatar -sadusta sekä muutamat katkelmat Atishan blogista. Henkilöiden taustat paljastuvat vähitellen ja vaivihkaa, ainakin jos lukija jaksaa olla tarkkaavainen.

Pidin paljon Vuorelan intensiivisestä, paikoin aika runollisestakin kielestä ja kerronnasta. Myös arkisen realismin rinnalla kulkeva myyttisyys tuntuu luontevalta. Esimerkiksi teinien karusti päättyvä kreisibailaus ja iranilaistytön sadunkerronta limittyvät hienosti toisiinsa.

Pysäyttävä on myös sarjakuvataiteilija Terhi Ekebomin tekemä kansikuva, jossa tyylikkäästi yhdistyvät pohjoinen ja etelä. Koristeelliset lumihiutaleet vievät ajatukset idän ornamentiikkaan ja myös värit: kalpea vaaleanpunainen ja -sininen sekä kirkas punainen -kuvastavat hyvin tarinan ristiriitojen värittämää tunnelmaa. |

Marjo Jääskä

Hyvää: Rajaseudun sekä lumen, jään ja kylmyyden symboliikka asettuu tyylikkäästi tarinan taustaksi.

Huonoa: Romaanin moneen suuntaan kurotteleva rakenne ja hiukan epätasapainoinen juoni tekevät teoksesta varsinkin nuorelle lukijalle melko haastavan.

Erityistä: Käsikirjoitus jäi Vuorelalta kesken ja sen viimeistelyssä auttoi Vuorelan ystävä ja kirjailijakollega Vilja-Tuulia Huotarinen.