Presidentin päikkäri-sänky Langinkoskella

Matti Tieaho
KOTKA. Kun Pietarhovin palatsimuseoiden johtaja Vadim V. Sugmenov näki  Aleksanteri III:lle vuonna 1889 luovutetun Langinkosken keisarillisen kalastusmajan ensimmäistä kertaa vuonnna 1990 Kotkassa, hän ei uskonut, että kyseessä on alkuperäinen rakennus.
Rakennuksen tummuneita hirsiseiniä katsoessa näkee, miten autonomisen Suomen työmiehet pistivät parastastaan. Hyvin säilyneet huonekalut ja liinavaatteet olivat parasta, mitä itsenäisyydestä haikaileva Suomi saattoi suojelijalleen tarjota. Aleksanteri III tunsi itsekin olevansa turvallisessa ympäristössä. Täällä ei tarvittu turvamiehiäkään kuten koti-Venäjällä.
Kalastusmajalla keisari saattoi ottaa muutenkin rennosti. Kukaan ei hämmästellyt, kun keisari hakkasi klapeja keittiön seinällä olevan kirveen kanssa. Vohveliraudoissa on kaksipäisen kotkan tunnukset, mutta eniten mielikuvitusta kiihottaa keisaripariskunnan makuuhuone, jossa on erikseen leveä vuode sekä keisarille että keisarinnalle. Aleksanteri III oli Venäjällä ensimmäinen keisari, joka päästi vaimonsa nukkumaan kanssaan samaan huoneeseen.
Kalastusmajassa keisaripari ei tiettävästi koskaan nukkunut. Kotkassa käytiin laivalla, ja siellä oli helpompi nukkua. Ei tarvinnut läträtä posliinisen potan ja vatien kanssa. Yksi henkilö on reilun sadan vuoden aikana kuitenkin nukkunut keisarinvuoteessa.
8. heinäkuuta 1968 Bulgarian presidentti Georgi Traikov vietti Kotkassa muutaman tunnin. Hän oli jo etukäteen varannut mahdollisuuden päivätorkkuihin keisarillisessa kalastusmajassa. Keisarillisen pariskunnan makuuhuoneen ovi vedettiin säppiin, ja turvamies päivysti oven ulkopuolella, kunnes Traikov kömpi jaloilleen, ja matka jatkui.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on auki joka päivä elokuun loppuun asti.