Virkistävästi erilainen lastenlevy

Anton & Viola:
Vilharmoonikot.Viime aikoina lapsille on tehty paljonkin tasokasta musiikkia. Usein tekijöinä ovat olleet aikuiset, tai sitten lasten laulamaa musiikkia on leikelty ja liimailtu hauskaksi kokonaisuudeksi.

Smurffi-hitit ja muut aikuisten maailmasta kertovat laulut ovat myös lasten suosiossa. Viola ja Anton Uotilan sekä Vilharmoonikot-yhtyeen levy on virkistävä poikkeus tästä. Levyllä on oikeita lastenlauluja, oikeita akustisia soittimia ja oikeaa laulamista.

Viola ja Anton Uotila ovat tulleet monelle tutuksi Pikku Kakkosen Violan laulut -ohjelmasarjasta sekä radion lastenohjelmista. Kouvolalaiset tuntevat sisarukset Antonin ja Violan myös taitavina soittajina. Kanteleen lisäksi Violan instrumentteja ovat sello ja kelttiharppu. Antonin instrumentti on piano. Lisäksi hän opiskelee sävellystä. Monien vuosien musiikkiharrastus ja määrätietoinen työ kuuluvat molempien laulussa puhtautena ja tarkkana rytminkäsittelynä. Myös into ja ilo kuuluvat äänestä. Joskus ilmeikkyydellä ja innokkuudella on kääntöpuoli, vaara muuttua liialliseksi, jolloin tekstistä ei saa selvää.

Levylle on koottu tuttujen lastenlaulujen lisäksi myös uudempia, jopa levyä varta vasten sävellettyjä lauluja. Sisarusten lisäksi levyllä vierailee näyttelijä ja laulaja Eija Ahvo. Suomen kesä -nimisessä laulussa kaikki kolme laulavat yhdessä. Se kuulostaa niin mukavalta, että vastaavia sovituksia olisi voinut olla enemmänkin. Aikuisen ammattilaisen ja iloisten lasten äänet sopivat hyvin yhteen. Sanat iskevät aikuiseenkin, sillä siinä Suomeen saapuneet eläinvieraat ovat varautuneet toppatakein tarkenemaan lyhyen kesän molempina päivinä.

Vilharmoonikot-yhtyeen muodostaa perhe Makkonen eli Liisa, Anna-Maria ja Matti Makkonen sekä Susanna Mieskonen-Makkonen. Myös Uotilan perheen aikuiset Tomi ja Marianne soittavat levyllä. Jousikvartetti ja -kvintetti ovat melko harvinaisia lastenlaulujen säestysinstrumentteja, samoin kuin kantele, ja jo tästä syystä tätä levyä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Ammattitaitoiset muusikot soittavat hyvin fraseeraten ja ilmeikkäästi.

Sovitukset ovat monipuolisia ja hyvin tehtyjä. Alkusoitoissa ja säestysosuuksissa on hienoja oivalluksia ja yllätyksiä.

Esimerkiksi Viidakkohotellin alussa leijonat ja linnut sekä apinat (ainakin näin tulkitsin) pitävät viidakkometakkaa ja pitkin matkaa joku jousista soittaa lintujen liverrystä tai muuta sanoitusta täydentävää. Myös kantele saa oman osuutensa ja toimii hienosti esimerkiksi Kothbiro-laulussa. Hienoa on myös se, että Viola ja Anton soittavat paljon itse.

Johanna Hasu