Joululauluja alttarilta

Kouvolan mieskuoro
Joulun laulu soi
Konsertti 15. joulukuuta Kouvolan keskuskirkossaKouvolan mieskuoro oli löytänyt keskuskirkosta uuden konsertointipaikan, kirkon alttarin. Seinämälle rakennettuilta telineiltä laulu kuulosti akustisesti parhaalta, miltä Kouvolan kirkossa voi.

Konserttiyleisölle paikka oli mieluisa. Kuoro näkyi hyvin ja näytti tummissa asuissaan juhlavalta ja arvokkaalta. Joulukonsertin anti oli pääosin harrasta ja perinteistä. Johtaja Jarmo Kukkonen oli koonnut tiistai-iltaan kiinnostavan konserttikokonaisuuden.

Alkupuoli oli melkein kokonaan säestyksetöntä ohjelmistoa. Lauluihin oli paneuduttu, lähes kaikki esitettiin ulkoa. Heinillä härkien kaukalon -kappaleen sovituksessa oli eri äänillä sooloja. Kuoron matala basso oli muhkea ja tarkka. Muutkin äänet suoriutuivat melko hyvin osuuksistaan. Väliäänet ovat onnistuneet, kun mitään erityistä ei kuulu, nyt kuului vain pientä sanomista. Tenori lauloi puhtaasti, loppupuolella tuntui väsymystä. Kuoron yhteissointi oli pääosin tasapainoinen.

Alkupuoliskon parhaita olivat Harri Hietamiehen sovitus Kuule kuin kellojen malmi sekä keveä ja liikkuva ja Jarmo Kukkosen sovitus Heino Kasken laulusta Mökit nukkuu lumiset. Jälkimmäinen oli harras ja säestyksineen onnistunut kokonaisuus. Päätösnumero Joulun laulu soi oli mielenkiintoinen ja kohotti tunnelmaa entisestään: Halleluja, gloria, kunnia Jumalalle!

Pekka Ainali soitti urkusoolona Franz Lisztin Joululaulumuunnelmia lyhyen kaavan mukaan. Monta tuttua melodia helähti ilmoille. Säestykset yhteislauluissa sekä monissa kuorolauluissa olivat taattua Ainali-laatua.

Konsertin loppuosan yhteislaulujen jälkeen kuultiin keskiaikainen Kaikki kansat riemuitkaa. Vanhan krummhornin ääni löytyi sähköisesti kosketinsoittimesta. Se vei kuulijat hetkeksi keskiaikaan. Laulu oli keveä, suorastaan lennokas. Pekka Simojoen Jouluyön hymni oli samaa kepeää luokkaa. Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen ei yltänyt sovituksena edellisten tasolle, vaikka melodia kaunis olikin.

Harry Heikari esitti resitatiivina jouluevankeliumin Luukkaan mukaan Franz Gruberin Jouluyö, juhlayön soidessa taustalla.

Illan yllätys kuultiin viimeisessä esityksessä, kun Antti Viinikka lauloi soolon Timo Koivusalon lauluun Joulurauhaa. Laulu oli tunnelmallinen ja kaunis kertomus, Viinikan lämmin soolo tarkka ja sointuva, upea täysosuma. Myös kuoron osuus oli linjakas. Sen laulun olisi mielellään kuullut uudestaan.

Jouko Törmälä