Nordea kamariorkesteri.
Johtaja Markus Lehtinen.
Solisti Hannu Jurmu, tenori.
Kuusankosken kirkko
17. joulukuuta.Orkesterivierailut eivät ole jokapäiväistä herkkua. Nordea kamariorkesterin konsertti oli siis kiinnostava, poikkeuksellinen tapahtuma kaupungissamme. Harmi, että se toteutui samana iltana Kymi Sinfoniettan ja Pohjois-Kymen musiikkiopiston kuorokoulun yhteiskonsertin kanssa. Kouvolan kokoisella alueella ei todellakaan tulisi asettaa yleisöä valintatilanteeseen kahden samanlaisen konsertin välille.

Nordea kamariorkesteri soitti Markus Lehtisen pätevässä johdossa muuten aivan mallikkaasti, mutta jo alussa vilahtaneet puhtausongelmat saivat konsertin lopulla hampaita vihloneita piirteitä. Liekö paukkupakkasten kuivattama ilma ollut syynä ongelmiin?

Konsertissa kuullut värikkäät ja näppärät orkesterisovitukset kiinnittivät huomiota. Ne olivat orkesterin säveltävän kontrabasistin, Peter Gransin, käsialaa ja aivan kelpoisia laajempaankin käyttöön.

Joululaulujen tunnelma on yleensä intiimin kotoinen, jopa harras. Suuri kirkko täynnä väkeä ja kokonainen orkesteri säestämässä tömäkkä-äänistä tenoria tuntuisivat sopivan aika huonosti kyseiseen ohjelmistoon. Eihän laulaja voi kuvatuissa olosuhteissa muuta kuin tuutata menemään forte-painotteisesti. Ja ainakin omien kokemusteni mukaan Jurmulta tämä kirkon täyttäminen äänellä luonnistuu.

Todellisuus ylitti odotukset. Jurmu toki lauloi asiaankuuluvan rotevasti, mutta onnistui aidon muusikon lailla vangitsemaan parhaisiin numeroihinsa ihan koskettavaa taikaa. Hänen osakkeensa ainakin minun silmissäni nousivat ison harppauksen.

Konsertin ohjelmisto oli miellyttävä, tuttujen hittilaulujen lisäksi harvemmin kuultuja lauluja esitellyt. Esimerkiksi Siukosen Tulo vanhaan kotiin, Hakasalon Jouluyönä sekä varsinkin Antti Nissilän Hiljainen gloria olivat kiintoisia tapauksia, vaikka viimeksi mainitussa tunnelmallisessa laulussa huilujen puhtausongelmat sekä sanojen peittyminen hiukan liian painavaan orkesterisointiin laskivatkin nautittavuutta.

Nordean konserttien traditioon kuuluu myös estradin tarjoaminen jollekin paikalliselle, nuorten muodostamalle kokoonpanolle. Kuusankoskella tätä mahdollisuutta päästä esiintymään ammattilaisten kanssa käytti Pohjois-Kymen musiikkiopiston pianotrio.

Mira Huuskonen, piano, Susanna Kivistö, viulu, sekä Aleksi Vasko, sello, soittivat Frank Bridgen Romanssin ja Intermezzon hiotusti ja puhtaasti - itse asiassa puhtaammin kuin orkesteri.

Ilmaiskonsertti keräsi kirkon täyteen väkeä. Hyvä niin. Toivottavasti edes osa löytää tiensä myöhemminkin kaupunkimme musiikkitarjonnan pariin.

Jukka Kumpulainen