Kymi Sinfoniettan vappu-
konsertti. Kapellimestari
Vello Pähn. Solisti Laura Jokipii, sopraano.
Kouvolan kaupungintalon
juhlasali 1.5.2010.Johann Straussia, amerikkalaisia musikaalisävelmiä ja tietenkin Samppanja-galoppi. Kymi Sinfonietta tarjosi täydelle salille varsin perinteistä vappumusiikkia. Ylioppilaslakkien kellastuneisuudesta saattoi päätellä, että suuri osa yleisöä oli varttuneemmasta päästä.

Mutta miten nuoret löytäisivät tiensä vappukonserttiin? Perinteisessäkin musiikissa on voimaa, jos vain esitykset ovat hyviä kuten tällä kerralla. Kutsukaa varttuneemmat nuoria mukaan ensi vuonna. Siitä voisi tehdä suvun perinteen: ensin konsertti, sitten kunnon vappulounas.

Loistava laulusolisti Laura Jokipii, aristokraattisen henkevästi konsertin johtanut Vello Pähn ja innostuneesti soittanut Kymi Sinfonietta takasivat sen, että konsertti oli onnistunut.

Kotkalaissyntyinen sopraano Jokipii teki hienon debyytin Kouvolassa. Toki olemme kuulleet häntä ennenkin, sellistinä ja laulajana Nuorten solistien konserteissa. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut niin paljon, että hän vaikutti vappukonsertissa aivan uudelta persoonalta.

Jokipii esitti Adelen koelauluaarian Straussin operetista Lepakko käyttäen nokkelasti hyväkseen monia diivan maneereita. Straussin Kevään ääniä -valssissa hänen sopraanonsa liiteli keveästi orkesterin yllä. Gildan aariassa Verdin Rigolettosta kuultiin korvia hiveleviä pianissimoja, ja Jokipiin ääni taipui hyvin aarian koloratuureihin.

Aivan omaa luokkaansa oli Glitter and Be Gay -aaria Leonard Bernsteinin operetista Candide. Jokipiin äänelliset ja näyttämölliset taidot tulivat siinä upeasti esiin. Hän muuntautui aariassa naiseksi, joka yrittää peittää häpeän tuottaman tuskan korujen kimalluksella ja tekoiloisuudella.

Tämä ohjelmanumero on siis mitä sopivin vappuaaton juhlinnan jälkeisessä krapulassa kuunneltavaksi!

Kokenut oopperakapellimestari Vello Pähn sai orkesterin soimaan ehyesti. Harvoin olen kuullut orkesterin jousien soivan näin yhtenäisesti. Vaikka vaskisoittimia oli lavalla tavallista enemmän, jouset eivät peittyneet ollenkaan. Pähn toi konserttiin mukanaan keskieurooppalaista sivistystä: soitto oli tarvittaessa riehakasta, mutta aina tasapainoista.

Parhaita orkesterinumeroita oli Johann Straussin Ukkosta ja salamointia -polkka, jossa lyömäsoittajat loistivat tarjoamalla luonnonvoimien myllerrystä. Myös Uuno Klamin humoristinen Kuvia maalaiselämästä oli hauska tuttavuus.

Ari Helander