Kymi Sinfonietta. Johtajana Johannes Gustavsson. Solistina Anders Paulsson, sopraanosaksofoni.
Kouvolan kaupungintalo 20.10.Suomi: Sibelius. Norja: Grieg. Tanska: Nielsen. Ruotsi: ?

Suursäveltäjän puuttuminen Ruotsista jättää pohjoismaisen säveltäjäneliapilan vajaaksi, mutta se ei tietenkään tarkoita, ettei länsinaapurissamme olisi aina ollut paljon pätevää musiikkiväkeä. Tästä saatiin näyttö Kymi Sinfoniettan konsertissa.

Ruotsin arvostetuimpiin säveltäjiin lukeutuva Anders Eliasson on ollut varsin hyvin esillä maassamme. Hänen yksiosainen konserttonsa sopraanosaksofonille ja jousille vuodelta 2008 esitteli varsin omintakeisen sävelkielen löytäneen säveltäjän.

Puolituntinen konsertto rakentui tunnelmiltaan eriytyneistä taitteista, joiden sisällä ei esiintynyt paljon dynamiikan vaihtelua ja joissa monotonisuus oli ajoittain tuntuvilla. Teoksen kontrastit olivatkin enemmän taitteiden välisiä kuin yksityiskohdissa esiintyviä. Kokonaisuus rakentui kuitenkin yllättävän värikkääksi ja intensiiviseksi. Eliasson tuntui käyttävän hyvin tarkasti rajattua materiaalia, mutta jaksojen karaktäärit vaihtelivat ahdistuneen pohdiskelun ja kauniin lyriikan kautta kihisevään liikkuvuuteen. Teoksen loppuaukeaminen oli mieleen jäävä.

Ruotsalainen saksofonisolisti Anders Paulsson teki erittäin myönteisen vaikutuksen. Hän loihti harvinaisesta soittimestaan upean soinnin ja soitti kautta linjan läsnäolevasti ja taiturillisesti. Ilmeinen instrumenttinsa mestarimies, siis.

Illan ruotsalaistrion täydensi kapellimestari Johannes Gustavsson, yksi maansa eturivin nuoria orkesterinjohtajia. Hän osoitti parhaita avujaan jo Eliassonin konserton säestyksen parissa pitäen orkesterisatsin tarkasti näpeissään. Hän johti havainnollisesti ja ilmeikkäästi.

Gustavssonin oma numero oli Sibeliuksen kolmas sinfonia. Hän piti ensiosalle luontaisen liikkeen hallinnassa, moderato. Hän poimi esiin puhallinten kommentit, mutta ei toisaalta päästänyt jousien soittamaa sivuteemaa hehkumaan. Muutama puhallinten kuoro olisi kaivannut hiontaa. Hitaan osan soolot kukkivat kauniina, ja kokonaisuus hengitti. Finaali nousi kelpo kulminaatioon. Sibeliuksen kolmonen näyttäytyi kaikkinensa selkeänä ja runollisena mutta ei aivan jännitteisimmin rakentuvana.

Gustavsson on ilmeisen lahjakas nuori muusikko, josta voi tulla merkittäväkin kapellimestari.

Jukka Kumpulainen