Nygrenin mökki pelastui vaiheikkaasti

10.5.2012 0:10
Kuva: Katja Juurikko
Nygrenin talon alkuperäisestä esineistöstä on jäljellä enää muutama kirja, pari tuolia ja pärekori.
Nygrenin talon alkuperäisestä esineistöstä on jäljellä enää muutama kirja, pari tuolia ja pärekori.

Taavetti Nygrenin koti lepää talvimaisemassa ilman asukkaita ja kyläilijöitä. Mökin rauhaan on vaivatonta kuvitella Nygren perheineen. Vaivalloisempaa idyllin keskellä on kuvitella ne värikkäät käänteet, joiden ansiosta rakennus seisoo nykyisellä paikallaan Kouvolan museokorttelissa.

Mökkiä kutsuttiin, tosin virheellisesti, Kouvolan vanhimmaksi rakennukseksi. Talon oli rakentanut Kotkankallion alueelle 1890-luvulla David ”Taavetti” Nygren, rataesimies eli vöörmanni.

1970-luvulle tultaessa torppa oli ajautunut huonoon kuntoon. Kouvolan entinen kulttuurisihteeri Arja Samuli muistelee, että kotiseutulautakunnan puheenjohtaja K.A. Pukkila vetosi kaupunginhallitukseen iäkkään mökin pelastamiseksi. Puolustajiksi ilmoittautuivat myös Kouvola-seura ja paikallinen Lions Club.

Aloite mökin pelastamisesta tehtiin vuonna 1972. Tuona vuonna Kotkankallionkatu 21:n tontin osti kaupungilta Kääriäisen Sähkö Ky. Kauppakirjan mukaan kaupungin piti poistaa tontilta Nygrenin mökki. Hanke ei kuitenkaan edennyt ennen vuotta 1977, jolloin rakennuksen osti Kouvolan teatterin valaistusmestari Jaakko Knihtilä. Tämä puolestaan purki mökin ja seuraavana keväänä myi osat Kouvola-seuralle.

”Varoja kerätään jo”, uutisoi Kouvolan Sanomat syksyllä 1978. Nygrenin talon pelastamiseksi hankittiin rahaa esimerkiksi postikorteilla. Paikallisen taiteilijan Pentti Wilkon laatimista, Nygrenin taloa esittävistä korteista otettiin 30 000 kappaleen painos, joka meni joulun alla kuin kuumille kiville.

Kaupunki osoitti lopulta mökille tontin museokorttelista, ja uudelleenrakennustyöt alkoivat marraskuussa 1981. Kouvolan lionsclubilaiset käärivät hihansa. Museon suunnittelusta vastasi tutkija Sirpa Partinen, ja entisöinti tapahtui Kouvolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilastyönä.

Kaupunginmuseon intendentti Anu Kasnio kertoo, että hirsipinon palauttaminen taloksi ja talon muuttaminen museoksi vei lopulta aikaa yli 10 vuotta. Kouvola-seura ja Lions Clubit lahjoittivat mökin kaupungille toukokuussa 1989. Museo avautui kesäkuussa 1993.

— Pitkän aikaa talo oli pystyssä, mutta sisätilat olivat kesken, Arja Samuli kertoo.

— Oppilaitos kunnosti alueella samaan aikaan monia rakennuksia. Tämä ei ollut museokorttelin päähanke.

Rautatieläiskotimuseo esittelee Kouvolan asemakylän asuinoloja sadan vuoden takaa. Anu Kasnion mukaan rakennus ei kuitenkaan ole museaalisessa mielessä kokonainen — siitä puuttuu esimerkiksi saunaosa, joka havaittiin aikoinaan auttamattoman huonokuntoiseksi. Museaalista arvoa alentavat myös tietyt sisätiloissa tehdyt entisöintiratkaisut.

— Jotkut kävijät ovat kritisoineet sitä, että mökin sisäovet ovat ootratut.

Tiina Aho

Juttu ilmestyi Kouvolan Sanomissa tammikuussa 2011.