Ketterästi arkea karkuun

28.1.2012 0:00
Nina Petelius-Lehto ja
Jukka Peltola ovat komedian filmitähti ja manageri. Diivan ja sen siskon esitykset jatkuvat Kouvolan teatterissa
vielä syyskaudella. Kuvaaja: Marja Seppälä

Pierre Barillet — Jean-Pierre Grédy — Roland Oberlin: Diiva ja sen sisko. Ohjaus Jukka Keinonen. Lavastus Mikko Rantanen. Pukusuunnittelu Sari Suominen. Valosuunnittelu Heimo Hiltunen. Äänisuunnittelu Kari Mitikka. Kampaukset ja maskeeraus Satu Linerva.
Ensi-ilta Kouvolan teatterissa 26. tammikuuta.
Ohjaaja Jukka Keinonen on mies paikallaan. Kouvolan teatterissa viime vuonna ensi-iltansa saaneesta Onnen maasta sukeutui tyylikkäästi yleisöä vievä nostalgiatango. Tuore ensi-ilta Diiva ja sen sisko vie roolihahmojaan paikoin kuin kuoriämpäriä ja samalla katsojaa arkea karkuun. Monikerroksiseen komiikkaan yhdistyy silmiä kirjaimellisesti häikäisevä glamour.

Teatteri on tavallaan viihdeajan hermoilla. Parhaillaan suuressa maailmassa kerää palkintoja komediallinen ranskalaiselokuva The Artist, joka sijoittuu 1920- ja 1930-lukujen taitteen Hollywoodiin. Mykkäfilmi saa Suomen-ensi-iltansa maaliskuun alussa.

Elokuvan esihistoriasta ammentaa myös Diiva ja sen sisko. Tämän niin ikään 1930-luvulle sijoittuvan ranskalaiskomedian idea on hupsu ja klassinen: Hollywood-näyttelijä Lily viettää siinä määrin paheellista ja päihteellistä elämää, että ura on kriisipisteessä. Puhtoinen ja maalainen kaksoissisar Deborah katsoo parhaaksi tulla lyömään sisartaan Raamatulla päähän.

Ketterän farssin synnyttää tietenkin sisarusten yhdennäköisyys.

Hupailun kirjoittaneiden Pierre Barilletin ja Jean-Pierre Grédyn tekstejä on muuten nähty myös valkokankaalla — tuoreimpana Aivovaimo (Potiche).

Hollywoodissa kun ollaan, Kouvolan-esityksessä käytetään kekseliäästi elokuvallisia elementtejä. Yleisön aseistariisunta alkaa heti kättelyssä, kun näyttämölle heijastetaan vanhan ajan uutispätkää skandaalinkäryisen Lilyn (Nina Petelius-Lehto) käänteistä.

Roolisuorituksissa mustavalkoelokuvallisuudesta lainaa osuvasti Eeva Markkinen. Hänen hahmonsa on aivan uskomaton: kalmainen ranskalaissisäkkö, joka etsii jatkuvasti uusia tapoja saada rikkaalta emännältään niin sanotusti taju kankaalle.

Siinä missä Markkinen ääntää ranskalaisittain, Lilyn aviomiestä näyttelevän Antti Nykäsen puhetapa menee itänaapurin puolelle. Nykänen ääntää niin pikkutarkasti, että kontrolli verottaa jo ilmaisun iloa ja selkeyttä.

Kielileikki jatkuu näytelmän tähden kohdalla: huikeasti kaksoisroolista suoriutuva Nina Petelius-Lehto jyrisee maalaissisarena selkeää Etelä-Pohjanmaan murretta.

Veli-Matti Karénin saarnaaja on niin intensiivinen tyyppi, että tämän ei tarvitse kuin vähän lipaista kieltään, niin yleisö herahtaa nauruun. Samaa voimaa on Jukka Peltolan vapautuneesti näyttelemässä managerissa.

Jukka Keinonen pitää yllä tiukkaa jännitettä. Näyttämöllä ei juuri löysäillä. Tavaton energia poukkoilee ympäri Lilyn makuukamaria, jonka luomisessa lavastaja Mikko Rantanen on tehnyt dramaattista työtä.

Tiina Aho