Teatteri

Arvio: Kaikkien ymmärtämää kieltä

13.12.2016 4:00 | Päivitetty: 14.12.2016 12:47
Kuva: Aimal Hakimi
Turvallinen maa nähdään Kuusankoskella vielä tiistaina kahdesti. Seuraavaksi sitä esitetään tammikuussa Kotkan monikulttuurisessa toimintakeskuksessa Myllyssä.
Turvallinen maa nähdään Kuusankoskella vielä tiistaina kahdesti. Seuraavaksi sitä esitetään tammikuussa Kotkan monikulttuurisessa toimintakeskuksessa Myllyssä.

Turvallinen maa. Käsikirjoitus Wissam Abdullah Sami ja Omar AlFalahi. Ohjaus Piia Kleimola, Wissam Abdullah Sami, Lotta Savolainen ja Tiina Winter. Musiikki Rebar Jamal ja Simo Helkala. Tekniikka Anssi Ahola.

Ensi-ilta Kuusankosken Taideruukin Tapahtumatorilla 10.12.

Kun tulevaisuudesta ei tiedä, taide antaa hetkeksi lohdun.

Esityksen kohokohtiin kuuluvat Rebar Jamalinin laulunumerot.

Turvallinen maa on näyttämöteos, jonka työryhmä koostuu turvapaikanhakijoista ja kantasuomaisista. On päivänselvää, että projekti on ollut irakilaisille ja syyrialaisille tekijöilleen tärkeä, jopa mullistava kokemus. Lauantain ensi-illassa Kuusankosken Taideruukissa moni heistä eli liikuttuneena mukana näyttämön tapahtumissa ja loppukiitoksissa.

Taide antaa lohtua mutta ei tässä tapauksessa auta unohtamaan epävarmuutta. Turvallinen maa käsittelee viiden miehen näkökulmasta oloja, joissa ihminen saattaa tehdä päätöksen lähteä kotimaastaan. Esitys heijastaa seinälle sodan kuvia ja kertoo tarinoita muun muassa läheisten väkivaltaisista kuolemista, journalistin kokemasta vainosta ja eri uskontojen välisistä ylittämättömistä ongelmista.

Toteutus hävittää hämmästyttävästi kielimuurin. Vaikka näyttämöllä puhutaan arabiaa, tapahtumat eivät jää epäselviksi. Arabian lisäksi on liikekieli, musiikin kieli ja annos suomea. Nils-Aslak Valkeapään runo lausutaan yhdessä sekä suomeksi että arabiaksi.

Ja kun esityksen alussa sydämet sykkivät kuuluvasti samaan tahtiin, viestin ymmärtää jokainen.

Näyttämöllä kulttuurit kohtaavat toisensa arvostavasti. Esityksen kohokohtiin kuuluvat parikymppisen Irakin kurdin Rebar Jamalinin laulunumerot. Hän on osallistunut television kykyjenetsintäkilpailuun X Kurd Likeen ja tulkitsee nyt kitaransa kanssa kuusankoskelaisella näyttämöllä lauluja, joissa kutsutaan äitiä, puhutaan rakkaudesta ja pohditaan, voivatko halla ja etelätuuli sittenkin kiintyä.

Lahjakkaalle muusikolle soisi lisää esiintymismahdollisuuksia.

Työryhmän ensimmäisestä kokoontumisesta ensi-iltaan kului aikaa vain kolme kuukautta. Sinä aikana syntyi käsikirjoitus devising-menetelmällä eli ryhmälähtöisesti.

Esityksessä oli vielä ensi-illassa hiomattomuutta, mutta siihen nähden, että teos on syntynyt tiukalla aikataululla pääosin harrastajavoimin, se onnistuu olemaan vangitseva ja koskettava. Turvallinen maa liikkuu sujuvasti Irakin ja Suomen välillä. Ryhmäkohtaukset ovat parhaimmillaan pakahduttavan voimakkaita.

Nimi Turvallinen maa viittaa kahteen seikkaan: Turvapaikanhakijat valitsevat Suomen, koska kokevat sen olevan turvallinen maa. Maahanmuuttovirasto evää osalta turvapaikan sillä perusteella, että katsoo heidän kotimaansa olevan ainakin paikoin turvallinen.

Turvallisen maan työryhmässä on mukana kolmisenkymmentä turvapaikanhakijaa. Heistä valtaosa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. |

Tiina Aho

Hyvää: Turvapaikanhakijoiden oma ääni kuuluu.

Huonoa: Vain viisi esitystä Kuusankoskella.

Erityistä: Taideruukin Tapahtumatorilla voi tutustua myös irakilaisen Reda AlTaiin taidenäyttelyyn.