Murrosaalto vai vain lainetta?

Ylänurkka— Lipponen oli kova mies 90-luvulla, mutta Paavo on nyt passé. Sen aika on ohi. Näin arvioi valtio-opin emeritusprofessori Olavi Borg Tampereen yliopiston Aikalainen-verkkojulkaisussa.

Borgin mielestä on menossa murrosaalto, joka voi johtaa koko puoluejärjestelmän muutokseen. Aallon nosti etenkin perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa.

— Tyytymättömyyden siirtymävirran puhkeaminen oli niin kuin kevättulva, emeritusprofessori intoutuu muotoilemaan.

Puolueiden kannatuskartalla on nyt yksi suuri puolue, kokoomus; kolme keskikokoista, perussuomalaiset, demarit ja keskusta; ja sitten ne pienet. Sen todisti viimeksi Ylen/Taloustutkimuksen kysely muutama päivä sitten.

Asetelma ei tällaisenaan ole vielä mullistava muutos, vaikka merkittävä onkin. Vakiintuuko se, vai jatkuuko muutos?

Borg sanoo sen, minkä moni muukin. Nuoret eivät tunnusta puolueideologioita, eikä -siteitä. Tilalle on tullut markkina- ja henkilövetoinen politiikka. Jos persut ovat yksi aalto, vastaliike näkyy tulevaisuushenkisinä kansanliikkeinä, lähivaikuttamisena ja nettihuumana.

Kansanliikkeen merkkejä on nähty presidentinvaaleissakin. Niinistö-liike on kestänyt jo vuosia, Haavisto-liike on noussut viime viikkoina. Henkilövaalia käydään, markkinakeinot ovat käyttökelpoisia, huumaa on tilaa ja tarvetta luoda.

Mutta. Kansanliikkeet nousevat tyypillisesti yhden asian ympärille. Samoin lähivaikuttaminen: on jotakin, jota ei haluta ainakaan meidän takapihalle — tai sieltä pois, kuten lähikouluja tai terveysasemia.

Toinen mutta. Politiikassa päätökset on tehtävä monen asian kehyksessä. Yhden asian ratkaisu on usein muista asioista pois. Päättäjän on nähtävä kokonaisuus, ja valittava paras tai vähimmin huono.

Päätösvallalla on myös vankat vanhat rakenteet. Murrosaallot ovat huojuttaneet niitä, mutta toistaiseksi vain huojuttaneet.

Perussuomalaisten aalto kantanee seuraaviin kunnallisvaaleihin asti. Sen jälkeen nähdään, oliko kyseessä sittenkin yhden asian liike, jonka yhteinen nimittäjä oli yleinen tyytymättömyys, vai pysyvä, vastuuseen ja valintoihin kykenevä muutosvoima.

Vallan vanhoja rakenteita ovat puolueiden ja etujärjestöjen yhteisrintamat. Jos puoluejärjestelmä on murroksessa, näidenkin sidosten pitäisi katkeilla.

Mutta. Mitä kirjoittikaan vihreää liikettä hyvin tunteva toimittaja Elina Grundström äskettäin Suomen Luonto -lehdessä:

”Vihreä liitto on ympäristöjärjestöille sama asia kuin demarit ammattiyhdistysliikkeelle ja kokoomus elinkeinoelämälle.” Grundström kehui yhteistyön syvenevän ja välien lämpenevän jatkuvasti.

Toisaalta on odotettu, että perussuomalaisten marssi etenisi myös etujärjestöihin. Metalliliitossa asetettiin juuri liittokokousehdokkaat. Demarien ehdokkaita on 725, vasemmistoliiton 538, keskustan 10 ja persujen kolme. Ammattiliitoilla on mutkikkaita sääntöjä, mutta näin tehokkaasti rynnistystä ei voida torjua, jos sellainen on menossa.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien artikkelipäätoimittaja.

Markku Espo

markku.espo@kouvolansanomat.fi