YlänurkkaFacebookis on sellain ryhmä ku Puhunks miä kymii? Nimi viittaa tonne etelään, mut koska meil pohjosen tyypeil ei taia olla siel omaa murreryhmää ni siihen kuuluu aika paljon pohjoiskymenlaaksolaisiiki.

Onhan niis eroo, etelä- ja pohjoiskymenlaaksos. Mie ja miä ensin, ja sit se et kotkalaiset jättää välist tuplakonsonanttei pois. Annamennä eikä annammennä. Tosin se raja on vähän häilyvä. Vissii tuol Mylsän suunnaski jotkut puhuu sillee.

Tää taitaa olla vähän sellain sulatusuuni koko Kymenlaakso. Sehän täs onki kivaa.

Mut sen takii tääl tulee välil vähän hämmentävii tilanteit etee. Esimerkiks toi -in-pääte. Koskiin, Niemiin, Kekkoin. Ku monet väittää et se on ihan kuusaalain juttu mut minust täälki, siis vanhas Kouvolas, on puhuttu kans sillee. No mie oon ainaki puhunu.

Aattelin et ehkä se on vaa tarttunu. Mut sit tutustuin yhtee valkealalaisee ja paljastu et se on kans aikanaa puhunu sillee ennenku maailma silotti sen aksentin. Et ei se ihan pelkkä Kuusaan juttu voi olla. Ja mie en ainakaa oo käyny Kuusaal ku elokuvis ja joskus jalkapallohommis, vaikka paikast tykkäänkii.

Mut mie nyt oon vähän hämmennyksis muutenki tän oman kieleni kans. Kävin tos välis Jyväskyläs opiskelemas ja sielhän natiivit venyttää vokaaleit, vaikkei ne ite sit myönnäkää. Jyvääskylää. Siin tuli eka hämminki.

Sit ku on jotenki aina kiinnittyny tähän mie-sie-kielee, ni jossain vaihees alko mennä viel enemmän sekasin ku siel oli sitte miesieväkee Lapist ja Itä-Suomest ja ties mistä. Koht ei enää tienny et mikä oli omaa ja mikä lainattuu.

Aloin pohtii näit juttui tos joku aika sit ku radios oltii repparimatkal Valkealas. Siin sekä toimittaja et haastateltava puhu niin valkealaa ku voi, ja ai että se lämmitti sydäntä. Tuli ihan sellain olo et noi on meikäläisii, vaikka ite oon niin kantakouvolalain ku olla ja voi.

No hehkutin sitä sit jolleki, en muista kelle. Se kysy et ai miten siel Valkealas puhutaa. Enhän mie osannu sanoo. Piti vaan todeta et no kyl sen sit tunnistaa ku kuulee. Vaikka samoi piirteitähän tääl on mones paikas, ne vivahteet on vaa vähän eri.

Ehkä siks onki ollu vähän vaikeeta päästä taas tähän omaan kieleen kii, tähän kouvolaan, ku tääl kuulee niin paljon kaikenlaist. Nuoretki puhuu nykyää vaa mä ja sä. Ei tääl oo enää omii juttui niinku min ja sin tuol Voikkaan suunnal. Toista se oli 80-luvul. Ehkä.

Mut en tiiä onks sil sit loppujenlopuks mitää välii. Kai myö kaikki ollaa jonkunlaisii hybridei muutenki täs nykymaailmas. Ja tästki varmaan kaverit sanoo et ei myö kyl tollee puhuta.

Oliks täs nyt mitää tolkkuu? Emmie tiiä. Mut tulipa kirjotettuu.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien toimittaja.

Tapani Olkku

tapani.olkku@kouvolansanomat.fi