Tarkoituksella tulkittua

YLÄNURKKAEläkeikä ponnahti viikonvaihteessa taas kerran otsikoihin, kun SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly totesi järjestön voivan harkita eläkeiän nostamista. Tosin Lyly totesi samassa yhteydessä, että eläkeiän mahdollinen nostaminen on yhä keinovalikoiman viimeisenä, mikäli muut työelämän laadulliseen parantamiseen tähtäävät keinot eivät auta. Jälkikaneetti jäi medialta useimmissa tapauksissa siteeraamatta, koska kokonaisuutena tarkasteltuna Lylyn sanoma ei olisi ollut uutinen, vaan vanhojen totuuksien toistelua.

Suomi tavoittelee vuoteen 2025 mennessä tasoa, jolloin työelämästä vetäydyttäisiin noin 62,5 puolen ikäisenä. Koska kyseiseen vuoteen on rutkasti aikaa, tavoitteen toteutumista voi seurata eräänlaisella väliaikataulukkoon pohjautuvalla ennusteella.

Tuo ennuste kertoo, että Suomessa ollaan jo nyt tavoiteviivan päällä. Eläkepommin sytytyslangalle on siis saatu mukavasti märkää etuajassa.

Työvoimapulasta puhuminen jää Suomessa aina puolitiehen. Työvoimapula ilman lisämääritteitä tarkoittaisi sitä, että Suomessa olisi joskus täystyöllisyys. Sen saavuttamisen jälkeen tilanne alkaisi kääntyä kokonaisvaltaisen työvoimapulan puolelle.

Näin ei tule käymään ehkä koskaan. Alakohtainen työvoimapula on varmasti totta jo nyt, mutta samalla työttömien määrä pysyttelee kuitenkin lähes vakiona.

Kotimarkkinoiden kulutus on Suomen pienessä taloudessa viennin todetun haavoittuvuuden vuoksi isossa osassa. Eläkeäin alarajan säätöä tärkeämpää olisi kansantalouden kannalta pitää euro niin hyvässä liikkeessä kuin se on mahdollista.

Kulutus on tutkitusti suurta psykologiaa. Jos verrataan turvallisesti työttömyysputken päähän päässyttä ammattityöntekijää tai väkisin aiempaa alemman tuloluokan ammattiin koulutettavaa työtöntä, kumpi kuluttaa herkemmin?

Lisäsäätöjä eläkeasiat varmasti kaipaavat. Kyseeseen tulee varmasti työntekijän omien elämaksujen nostaminen, työuran vähimmäiskesto ja ylisuurten eläkkeiden leikkaaminen eläkekatolla.

Eläkekattoon voisi ujuttaa kuitenkin työllistämisporkkanan. Kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä pitäisi voida teettää alkuperäisen eläkkeen ja leikkurirajan väliin jäävällä rahalla, jolloin eurot palaisivat kiertoon.

Työeläkeyhtiöiden sijoitusvalvonta on jyrättävä huippuunsa. Kyse ei ole isojen poikien pelirahoista vaan toisille kuuluvista varoista. Niiden hukkaamisesta saa yhdistyksissä kutsun käräjille, eläkeyhtiöissä kutsun linnaan 6. joulukuuta.

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien toimittaja.

Markku Lintula

markku.lintula@kouvolansanomat.fi