Kolumni: Menneisyyden viihdyttävät vangit

14.7.2017 13:15

Koska Kouvola on kivikova urheilukaupunki, täällä käydään säännöllisin väliajoin myös kuumia, päälajien sisäisiä keskusteluja. Olen kirjoittanut lehdessämme kerran jos toisenkin siitä, kuinka paljon inhoan kaikenlaista lajien välistä mustasukkaisuutta, lajikateutta. Jos vertailuja välttämättä halutaan tehdä, ne pitää tehdä nimenomaan lajin tai sarjan omien rajojen sisällä.

Värikynää ei jutuissa tarvita, koska aika kultaa muistot luon-nostaan.

Yksi kestopuheenaiheista, viihdyttävä sellainen, liittyy entisten pelaajien nykyisille sankareille antamiin niin sanottuihin isällisiin ohjeisiin.

Viihdyttäväksi aiheen tekee useimmiten se, kuinka helpolta entiset pelaajat ja valmentajat saavat kaiken kuulostamaan. Värikynää ei jutuissa tarvita, koska aika kultaa muistot luonnostaan.

Keskusteluja käydään vilpittömin mielin, mutta toisinaan suu vaahdossa. Kuuntelijalla on silti aina mukavaa.

Molemmat osapuolet ovat jatkuvasti yhtä oikeassa. Kysehän on mielipiteistä.

Jos näihin vääntöihin olisi kuitenkin väen väkisin löydettävä voittaja, kallistuisin nykyajan tekijöiden puoleen. Valmentajan apuvälineinä muun muassa videointi ja tilastointi tekevät urheilusta niin tarkkaan laskelmoitua touhua, että luotan siihen, että palavereissa ja harjoituksissa keskitytään koko ajan olennaiseen luottamatta liikaa perstuntumaan.

Tarkoitus ei ole vähätellä takavuosien tähtiä ja heidän näkemyksiään. Päinvastoin. Joka aikakauden tekijät ja menestyjät ansaitsevat arvostuksensa. Tällä tavalla voidaan rakentaa myös sittenkin yhä turhan ohutta suomalaista urheilukulttuuria.

Urheilulajit kehittyvät valtavasti koko ajan, ja itse urheilijat ovat huomattavasti urheilullisempia kuin ennen. Silti monessa lajissa pätevät yhä jotkin vanhat asiat, joille on nyt vain keksitty entistä hienompi nimi.

Tapio Ahlroth
Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien urheilutoimituksen esimies.