Kolumni: Uudistuva koulupolku

10.8.2017 13:15
Kuva: Päivi Mutanen-Pirttilä

Yli 550 000 peruskoululaista aloittaa näinä päivinä koulutiensä.

Ensimmäiselle luokalle käy tänä syksynä arviolta 62 900 ekaluokkalaista. Koulujen alkamisen yhteydessä on hyvä nostaa esiin koulupolun — aina varhaiskasvatuksesta tohtoriopintoihin — merkitys itsenäisen ja vauraan Suomen historiassa.

Venäjän vallan aikana kansallista identiteettiä luotiin lisäämällä kansan koulutustasoa ja vahvistamalla omaa kieltä ja kulttuuria. Itsenäistyminen ei olisi 100 vuotta sitten onnistunut, ellei sivistyksen kautta olisi luotu ymmärrystä yhteisestä identiteetistä.

Sivistys on myös luonut nykyisen hyvinvoinnin ja vaurauden perustan.

1920-luvun oppivelvollisuusjärjestelmä, 1970-luvun uusi peruskoulu ja korkeakoulujärjestelmään panostaminen olivat osoituksia tahdosta nostaa maa taloudelliseen ja sosiaaliseen menestykseen. Oppilaiden vahva opiskelumotivaatio, ammattitaitoiset opettajat ja viisaat poliittiset ratkaisut loivat pohjaa hyvälle tulevaisuudelle.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistaminen on nyt erityisen haastavaa. Tulevaisuuden osaamisvaatimukset ovat vahvassa murroksessa. Tiede ja teknologia muuttavat yhteiskuntaa kiihtyvällä tahdilla. Keinoäly, teollinen internet, robotisaatio ja 3D-tulostaminen vain esimerkkeinä.

Korkea osaamistasomme on ollut jo vuosia vaarallisen itsestään selvä asia. Suomi on menettänyt asemiaan kansainvälisessä osaamiskilpailussa.

Koulutuksen uudistamiseen on vihdoin tartuttu opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla. Esimerkkeinä varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen, uusi peruskoulu –ohjelma, lukiouudistus, ammatillisen koulutuksen reformi ja korkeakoulutuksen rakenteiden uudistaminen. Viemme näitä uudistuksia määrätietoisesti eteenpäin.

Tulevaisuuden osaamista uudistettaessa ratkaisevan tärkeässä roolissa on koulutuksen koko ketjun toimivuus. Varhaiskasvatuksessa onnistuminen luo perustan huippuosaamiselle.

Kirjoittaja on oikeusministeri.

Antti Häkkänen