Elvytyksen laskuja aletaan nyt maksaa

PääkirjoitusBudjettiriihessä hikoillaan tavallista tuskallisemmin, kun valtion menoja sovitetaan laman jälkeiseen elämään. Elvytyksen avulla selvittiin pahimman taantuman yli, mutta samalla valtion velkataakka paisui. Nyt edessä ovat laihat vuodet, kun kiristetään vyötä ja sulatellaan velkavuorta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ei kaunistellut, kun hän linjasi ensi vuoden talousarvion päälinjoja: luvassa on veronkorotuksia ja menojen leikkauksia.

Säästötoimille on tarvetta. Valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotus on noin 50 miljardia euroa. Alijäämää on 9 miljardia euroa, ja valtionvelka nousee 85 miljardiin euroon. Monissa muissa Euroopan maissa tuskaillaan vielä suurempien lainataakkojen kanssa.

Velkaantumista ei voida jatkaa samalla tahdilla. Vain vakaa ja kilpailukykyinen kansantalous voi selvittää tulevat talouskriisit.

Veroruuvia nykyinen hallitus on kiristänyt etenkin ympäristö- ja kulutusveroissa. Sama linja jatkuu, ja tuntuva lisälasku on tulossa muun muassa pientalojen öljy- ja sähkölämmitykseen. Keppiä on luvassa myös varakkaille kansalaisille, jos pääomaveroa nostetaan työryhmän esityksen mukaisesti.

Liian tiukalle veroruuvia ei voi vääntää. Polttoaine- ja energiaverotuksen kiristäminen tietää vaikeuksia kansalaisten lisäksi myös yrityksille. Liian tiukat verot voivat ohjata tuotantoa muihin maihin.

Yksi talouden vaikeimmista ongelmista ei löydy suoraan budjettikirjan kansien välistä. Työssäkäyvä väestö hupenee Suomessa nopeasti, ja työurien pidentäminen on välttämätöntä.

ville.pohjonen@kouvolansanomat.fi

Ville Pohjonen