Presidentinvaalien keskusteluissa ja tenteissä oli useita toistuvasti esiin nousseita kysymyksiä ja teemoja. Yksi sellainen oli, kuinka ehkäistä nuorten ihmisten syrjäytyminen. Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva osallistui tärkeän asian esillä pitoon julkaisemalla kuluneella viikolla oman analyysinsä nuorten syrjäytymisen ”kovasta ytimestä”.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän laatiman raportin mukaan 32500 suomalaista nuorta on hukassa. He eivät ole peruskoulussa tai muissa oppilaitoksissa, eivät työssä, eivätkä työttöminä työnhakijoina. Osa voi olla ”turvassa” vaikkapa vapaaehtoistoiminnassa tai pimeissä töissä, mutta useimpia uhkaa putoaminen tavanomaiselta reitiltä aikuiseen työelämään.

Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma niin heille itselleen kuin yhteisölle. Vaikka on työttömyyttä, on myös työvoimapulaa, tulevaisuudessa yhä enemmän. Heikosti koulutettujen työnsaantimahdollisuudet ovat kuitenkin aina huonot. Ensisijainen keino ehkäistä nuoren syrjäytymisvaara on koulutus. Lukion jälkeen joillekin välivuosi on tarpeellinen ja hyödyllinen vaihe miettiä suuntautumista ja valmistautua siihen. Peruskoulun jälkeinen tauko näyttää kuitenkin jäävän luppoajaksi, joka alentaa jatkokoulutukseen hakeutumisen todennäköisyyttä sitä enemmän, mitä pidemmäksi se venyy.

Työuraputkella ei ole pelkästään positiivinen kaiku, mutta tarvittaessa nuoria ihmisiä oli pystyttävä tukemaan ja tuuppaamaan kohti sen alkua. Tärkeässä asemassa on esimerkiksi koulujen oppilashuolto, josta oikeuskansleri äskettäin jyrähti. Syrjäytyminen tunnetusti periytyy — uhkaavat riskit olisi tunnistettava jo ennen kuin nuori lähtee peruskoulusta tyhjän päälle.

Koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia kirjaimellisesti etsivästä nuorisotyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Siihen olisi kuntien kaikissa talousvaikeuksissaankin panostettava, ja valtion tuettava kuntia.

Markku Espo

markku.espo@kouvolansanomat.fi