Suomen kauppataseen vaje oli viime vuonna ennätyksellinen, 3,6 miljardia euroa. Vastaaviin lukuihin on jouduttu edellisen kerran öljykriisin aikoihin 1970-luvun puolivälissä. Ulkomaankauppa suistui negatiiviseen suhteeseen rajusti; toissa vuonna kauppatase oli vielä puoli miljardia ylijäämäinen.

Muutama päivä tilastotietojen julkaisemisen jälkeen Nokia elävöitti niitä ilmoituksella, että matkapuhelinten valmistus loppuu Suomessa, ja 1000 ihmistä sanotaan irti. Viimeistään nyt on Suomen taloutta pitkään vauhdittanut buumi hiipunut, vaikka tutkimusta, suunnittelua, tuotekehitystä ja laitteiden ”räätälöintiä” tänne jääkin.

Suomi on palannut perusteollisuutensa varaan. Jopa metsäteollisuus on nyt tukipilari, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala totesi.

Metsäteollisuuden tilanne ja tulevaisuudennäkymät tiedetään, joten onneksi muut peruspilarit ovat tukevampia. Kemian teollisuuden vienti kasvoi viime vuonna neljänneksen ja metallin yli 10 prosenttia. Molemmilla aloilla panostetaan tulevaisuuteen, esimerkkeinä Neste Oilin biopolttoaineinvestoinnit ja Outokummun ThyssenKrupp-operaatio.

Tämä perusturva ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan uutta vietävää ulkomaankauppaan, joka tuottaa rahaa kansan ja kansalaisten talouteen.

”Uutta Nokiaa” odotellessa on etsittävä pienempiä nousun avaimia. Tähän aikaan sopii huonosti, että valtio leikkaa innovaatiotukia ja vetkuttelee vientiluottoja, kuten teollisuus moittii. Vain rahan syytäminen ei tietenkään ole ratkaisu, vaan uusien ideoiden, keksintöjen ja innovaatioiden tukijärjestelmien tehokkuutta on lisättävä.

Tärkeää olisi myös löytää keinoja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä vientiin. Kaakkoissuomalaisittain kaihertaa koko ajan se, pystytäänkö rajantakaisia, suuriksi tiedettyjä markkinoita hyödyntämään tarpeeksi.

Markku Espo

markku.espo@kouvolansanomat.fi