PÄÄKIRJOITUS

Valtaoikeudet kohdallaan

12.7.2017 4:00

Presidentin valtaoikeuksia on riisuttu Urho Kekkosen pitkän kauden jälkeen. Samalla Suomi on siirtynyt presidenttivaltaisesta järjestelmästä parlamentaariseen malliin, jossa pääministerillä ja hallituksella on keskeinen rooli. Presidentti johtaa edelleen Suomen ulkopolitiikkaa, mutta yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Muuten hän on virallisesti sivussa poliittisista kysymyksistä, myös EU-asioissa, joita johtaa pääministeri.

Kekkosen kauden kokemustenkin jälkeen osassa kansaa on edelleen vahvan johtajan kaipuuta. Kokoomuksen Verkkouutisten kyselyssä 40 prosenttia vastaajista olisi valmis palauttamaan eduskunnan hajotusoikeuden yksinomaan presidentille. Eniten tätä mieltä ollaan vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa. Kokonaan ulkopolitiikan johtamisen presidentille uskoisi kolmasosa vastaajista.

Presidentin valtaoikeudet on nykyisin varsin kohdallaan, eikä niiden lisäämiseen ole tarvetta. Kekkosen kauden opetus oli, ettei yhdelle henkilölle pidä kasata liiaksi valtaa, eikä varsinkaan sellaiselle, joka ei joudu siitä oikeasti poliittisesti vastaamaan. Huono pääministeri ja hallitus voidaan vaihtaa nopeastikin tai viimeistään neljän vuoden välein, mutta presidentinvaalit ovat vain kerran kuudessa vuodessa. Suoran kansanvaalin takia presidentin mandaatti eli valtuutus hallitukseen ja eduskuntaan nähden on ylikorostunut ilman valtaoikeuksien lisäämistäkin.

Presidentti Sauli Niinistö on sitä paitsi osoittanut, että nykyistenkin valtaoikeuksien rajoissa voi hyvin toimia. Aktiivisuudellaan Niinistö on ulkopolitiikassa jättänyt varjoonsa niin pääministerin kuin hallituksenkin.

Markku Kumpunen markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi