PÄÄKIRJOITUS

Oivalluksia ruokahävikin torjuntaan

9.8.2017 4:00 | Päivitetty: 9.8.2017 13:44

Ruokahävikin vähentäminen tuottaa myös kekseliästä toimintaa. Markkinoille on tullut esimerkiksi verkkokauppoja, jotka myyvät kauppaketjujen ja valmistajien poisto- ja jäännöseriä tuntuvilla alennuksella. Ainakin pari mobiilisovellusta välittää syöjille ravintoloiden ylijäämäannoksia. Trendiin kuuluvat myös tempaukset, jolloin liikkeen aukiolon lopulla jo alennettuja tuotteita tarjotaan vielä edullisemmin.

Kun tavara liikkuu, uudenlaisen liiketoiminnan harjoittajat voivat aiheellisesti kehua, että palvelussa voittavat kaikki. Ruokahävikki on ekologinen, eettinen ja taloudellinen ongelma. Kun syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin, sen tuottamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Maailmassa, jossa osa ihmistä kärsii nälkää, syötävän tahallinen ja tahatonkin haaskaaminen on järjetöntä. Jäteastian täyttäjät paitsi maksavat astian tyhjentämisen kustannukset myös harmittelevat joko saamatta jääneitä tuloja tai ostoksiin suotta tärvättyä rahaa.

Maailmanlaajuisesti kyse on valtavasta tuhlauksesta. Tuotettavasta ruuasta roskiin päätyy kolmasosa, ja sillä määrällä voisi ruokkia kolme miljardia ihmistä. Suomalaiset eivät ole pahimpia, mutta meilläkin vuosittain käyttämättä jää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 400—500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa.

Bisnesmiesten ja -naisten oivallukset ovat siis tarpeen. Mutta tarpeen olisi myös se, että jokainen osaisi katsoa tarkemmin omaa jääkaappiaan. Hävikkiä syntyy ruokaketjun joka vaiheessa, silti eniten eli noin 30 prosenttia kotitalouksissa.

Päivi Taussi

Kirjoitusta päivitetty kello 13.44. Lisätty ruokahävikin määrään sana miljoonaa.