Ahtaajissa esimerkkiä muillekin liitoille

Markkinoilla ei ole moraalia, ja yritysten ainoa todellinen arvo on euro. Tämä johtaa käytävässä keskustelussa hyvin epäsymmetriseen tilanteeseen, koska EK kuitenkin suureen ääneen vaatii työntekijöiltä yhteiskuntavastuun kantamista ja yhteisen edun huomioimista. Siis moraalisia arvoja. EK:n omien jäsenyritysten kohdalla se toteaa lakonisesti, että ne siirtyvät pois Suomesta jos toiminta jossain muualla tuottaa euronkin enemmän voittoa. Minusta on jotenkin uskomatonta, että joku voi edellyttää vastapuolelta joitakin sellaisia yleviä periaatteita, joista se silmää räpäyttämättä itsensä vapauttaa.

Ahtaajien kova palkkatasohan on syntynyt täsmälleen samoilla periaatteilla, joilla paperiteollisuus ja sen pääosin omistamat satamaoperaattorit ovat omat voittonsa keränneet. Kun rahanahneus on sallittua vain barrikadin toisella puolella, ei ole mikään ihme, jos vuoropuhelua ei synny, vaan tilanne ajautuu aina toisten ohi huutamiseksi.

Ahtaajien nyt ajama muutosturva on minusta juuri se suunta, johon työntekijäpuolen pitäisi enemmänkin keskittyä suorien palkkavaatimusten sijaan. Ajatuksen ideahan on lyhyesti siinä, että muutosturvalla rakennetaan yritykselle ”seteliselkäranka” ja ”keinomoraali”. Ne eivät tietenkään vastaa todellista moraalista selkärankaa, mutta tasoittavat selvästi tätä nyt vallitsevaa epäsymmetriaa. Muutosturvalla rakennetussa ”keinomoraalissa” tuntuu pistos aina silloin kun osakkeenomistajan lompakkoa halutaan hyväillä potkimalla työntekijöitä pois. Toisaalta pistos ei kuitenkaan ole niin kova, että se vaarantaisi kohtuudessa pysyvän yrityksen terveyttä.

Minusta ahtaajien toiminnassa olisi opiksi otettavaa muillekin palkansaajajärjestöille.

Pekka Raukko

Kouvola