Lopettaen tämän julkisen keskustelun omalta osaltani haluan Seppo Purontakaselle (Lukijat 2.2.) mainita, että lainasin lakiosaa koskevan tekstin (Lukijat 31.1.) suoraan vesihuoltolaista sekoittamatta siihen omia mielipiteitäni. Asian voi tarkistaa vesihuoltolain 19 ja 20 §:stä. Olen pahoillani, jos voimassa oleva lainsäädäntö ei vastaa Purontakasen oikeuskäsityksiä.

Mielestäni olisi tärkeää saada aikaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen järjestelmä, joka jatkossa tyydyttää niin vesiosuuskuntia kuin Kouvolan kaupunkiakin. Kaikesta kritiikistä huolimatta olen valmis omalta osaltani niin toimimaan.

Laissa mainittu neuvottelumahdollisuus ei ole yhtä kuin subjektiivinen oikeus, joka tässä rakentavassa keskustelussa on jäänyt vaille huomiota. Kuten jo aiemmin olen todennut, niin lain mukaan vesilaitoksen pitää tulla toimeen omalla tulorahoituksellaan. Vesilaitos ei siten voi rahoittaa toimintaansa kuin toiminta-alueelta saaduilla maksuilla ja taksoilla. Vesilaitoksen perimät taksat perustuvat aiheuttamisperiaatteeseen, ei voiton tuottamiseen.

Kouvolan vesiosuuskunnat ovat saaneet valtiolta 2,4 miljoonaa euroa ja kaupungilta 2,1 miljoonaa euroa investointiavustusta kolmen viime vuoden aikana.

Kaupunki avustaa vesiosuuskuntia täten budjettivaroista noin 700000 eurolla vuositasolla. Valtion ja kaupungin maksamat avustukset kattavat 30—40 prosenttia vesiosuuskuntien toteutetuista investoinneista. Ilmeisesti tästä syystä vesiosuuskunnat eivät ole tohtineet lähestyä kaupunkia 35 prosentin alennushakemuksellaan käyttömaksuihin, josta syntyneessä erimielisyydestä lienee kyse. Ei siitäkään huolimatta, vaikka perustellusti kokevat maaseudun vesihuollon tulevan yksittäiselle kuluttajalle kalliimmaksi kuin asemakaava-alueella asuville.

Toivon, kuten vesiosuuskunnatkin, että asiassa löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Anssi Tähtinen

Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Kouvola