Välikysymys olisi kuin katse peruutuspeiliin

Keskusta ja sen eduskuntaryhmä aikovat levittää alunaa presidentinvaalien haavoihinsa. Tämän eduskunnan ensimmäisen toimintavuoden aikana on tekeillä toinen välikysymys kuntauudistusasiasta.

Välikysymykset ovat opposition oikeus keskusteluttaa sen mielestä tärkeästä asiasta; yleensä vastustaakseen hallituksen toimia. Kun välikysymyksiä esitetään lukuisasti, instituutio kärsii inflaation. Muutamaksi päiväksi saadaan keskustelua ja eduskunnassa puhutaan pitkää päivää. Kenenkään ei odoteta muuttavan mielipidettään.

Välikysymysinstituutio työllistää ministerin avustajia, muutamaa virkamiestä sekä kansanedustajien avustajia.

Pieni vilkaisu tilastoihin kertoisi sen, että kuntauudistus on pahasti jälkijunassa. Jos hallituksen kaavailut toteutuisivat tällä vaalikaudella, saadaan rakennelaki, joka näkyisi vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Jos opposition toivoma kuntajakokomitea työskentelisi eduskuntavaalien yli, uudistus lykkäytyisi vähintään vuoteen 2021. Kunnista jää eläkkeelle loputkin suurista ikäluokista vuoteen 2015 mennessä.

Vuoteen 2040 mennessä haihtuu Pohjois-Kymenlaakson nykyisestä noin 95000 asukkaan väestöstä lähes yhdeksän prosenttia; koko Pohjois-Kymenlaakso supistuu nyky-Kouvolaa pienemmäksi! Tässä tarkastelussa Iitistä johtuen on myös Päijät-Hämeen tilanne mielenkiintoinen. Nastolan kunnan omavaraisväestö kasvaa 7,5 % ja Lahden supistuu 3,5 %. Iitin omavaraisväestö supistuu yli 11 % tällä aikavälillä.

Mutta kamalinta on väestön huoltosuhteen heikkeneminen. Kun nyt Kouvolan huoltosuhde, siis eläkeläis- ja koululaisväestön suhde työikäiseen väestöön, on 55,5 prosentilla maakunnan paras luku, se heikkenee lähes 88 prosenttiin. Iitissä 100 prosentin raja rikkoutuu jo vuonna 2030. Päijät-Hämeen puolella huoltosuhteet säilyvät 75 prosentin alapuolella, mikä sekin on huono.

Huoltosuhteen johdosta hautajaisia voi ennustaa pikkukreikkalaiselle Iitille olipa haaveet Päijät-Hämeeseen seudun kehnoimpana kuntana tai Kouvolaan, jossa se olisi tasavertaisemmassa joukossa.

Mistä tämä surkeus juontaa juurensa? Kunnissa toimivien yritysten liikevaihto työntekijää kohti on varsin paljastava tekijä. Kouvolassa liikevaihto on 18 prosenttia alhaisempi kuin maassa keskimäärin, Lahdessa ollaan 23 % miinuksella ja maaseutukunnissa tahkotaan liikevaihtoa 35-55 % vähemmän kuin maassa keskimäärin. Iitin happi tulee Kouvolasta ja pienemmässä määrin Nastolasta, jonne myös kulutuseuroja jää eikä hyödytä kotikunnan yrityksiä.

Välikysymykseltä on siis pohja pois keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan vaalipiiristä. Sama analyysi kannattaisi tehdä maakunnittain.

Iikko B. Voipio

Taipalsaari