Kouvolasta löytyy hyvääkin maapohjaa

1.3.2017 4:00

Kalevi Karjalaisen mukaan (KS 27.2.) Ratamo-keskukselle aiottu paikka ei ole suota. Ramboll Oy:n maaperätutkimuksessa todetaan kuitenkin, että paikan pohjavesitaso on 0,4—0,6 metriä maanpinnasta. ”Suunniteltu Ratamo-keskus sijoittuu suoperäiseen maastoon ja turvekerrokset toimivat osittain sade- ja sulamisvesien varasto- ja välitysaltaana.” Kyllä se suota on, vaikka sen päällä onkin metsää.

Ratamo-keskus–hankkeen vastustajat eivät väitä, etteikö Ruskeasuolle pystyttäisi rakentamaan. On eri asia, mihin on järkevää rakentaa. Kouvolasta löytyy hyvääkin maapohjaa, vieläpä sellaista, joka ei sijaitse Kouvolan ruuhkaisimmassa paikassa. Karjalainen mainitsee Espoon sairaalasta, että se on viihtyisä ja tilat väljät. Toki sellaisen sairaalan olisi voinut rakentaa Kouvolaankin, ja sellaista myös esitettiin Ratamo-keskuksen tilalle.

Hieman ristiriitaisesti Karjalainen kirjoittaa, että: ”Kouvolan talous ei olisi kestänyt investointia sairaalan ja terveyskeskuksen yhteiselle rakennukselle”. Miksi siis puolustaa Ratamo-keskusta, joka välttämättömine oheishankkeineen olisi ollut hyvinkin 100 miljoonaa euroa kalliimpi ratkaisu? Kouvolassahan ei tyydytty malliin, jossa on sairaala ja terveysasema samassa rakennuksessa. Tarkoitus oli rakentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittymä, joka olisi hävittänyt suurimman osan Kouvolan nykyisistä perusterveydenhuollon lähipalveluista keskustan ulkopuolelta.

Karjalaisen mukaan terveyskeskuslääkäri voisi Ratamo-keskuksessa ohjata potilaan samassa talossa olevan erikoislääkärin arvioon, ja vaikka leikkaukseen ”samoin tein”. Karjalaiselta jää kertomatta, miksi se juuri Ratamo-keskuksessa onnistuisi. Erikoislääkärillä tuskin olisi Ratamo-keskuksessa vähemmän kiireitä kuin nykyisessä Poksissa. Tilanne olisi loogisesti ajatellen sama kuin nytkin, eli jos leikkaukseen on tarve, niin potilas kotiin ja leikkausjonoon odottamaan.

Jouni Suninen, kaupunginvaltuutettu (dem.)