Sodan ja pulan Kouvola: Sata vuotta sitten Suomen itsenäisyyttä ei juuri ehditty juhlia

8.1.2017 7:55
Kuva: Kouvolan Sanomien arkisto
Tohtori Emil Gröhn piti Kouvolassa yksityissairaalaa vuosina 1903—1910, minkä jälkeen sairaala muutettiin synnytyslaitokseksi. Se sijaitsi nykyisen Hallituskadun varrella. Sakari Viinikaisen mukaan rakennus on alun perin ollut Saveron lasitehtaan kirkko.
Tohtori Emil Gröhn piti Kouvolassa yksityissairaalaa vuosina 1903—1910, minkä jälkeen sairaala muutettiin synnytyslaitokseksi. Se sijaitsi nykyisen Hallituskadun varrella. Sakari Viinikaisen mukaan rakennus on alun perin ollut Saveron lasitehtaan kirkko.

Kouvolassa ei ehditty suuremmin miettiä Suomen itsenäistymistä sata vuotta sitten. Asukkailla oli täysi työ selvitä jokapäiväisestä elämästä. Elintarvikepula oli koko maassa kova samaan aikaan kun poliittinen ilmapiiri kiristyi.

Kouvolaan perustettu elintarvikelautakunta kehotti syksyllä jäkälänkeruuseen. Nälänhätä oli ovella: satokesä 1917 oli ollut kehno, ja pakkanen oli joulukuun alkupäivinä kova koko maassa. Kuivatusta ja jauhetusta jäkälästä voitiin leipoa hätäleipää.

— Jäkälää ei lopulta tarvittu, mutta kehotus sen keräämiseen kuvastaa hyvin vakavaa huolta ruuan riittävyydestä, kertoo Kouvolan historian asiantuntija Sakari Viinikainen.

Kouvolan suomalaisen yhteiskoulun oppilaat saattoivat tosin viettää itsenäisyyspäivän vapaata ensimmäisinä koululaisina Suomessa, Viinikainen arvelee.

— Kouvolalainen opettaja Impi Siukonen muistelee 6.12.1917 päivätyssä Aino-siskolleen kirjoittamassaan kirjeessä, että ”Tänään on meilllä koulusta lupa — itsenäisyyden kunniaksi”.

Viinikaisen mukaan Kouvolan suomalaisen yhteiskoulun rehtori Ivor Hall oli muutaman muun kouvolalaisen vaikuttajan tavoin hyvin tietoinen Svinhufvudin senaatin itsenäisyysjulistuksesta, joka oli annettu 4. joulukuuta.

Seuraavana päivänä Hall piti tunteikkaan puheen koulunsa opettajille ja oppilaille, ja lupasi näille vapaapäivän

Torstaina 6. joulukuuta 1917 Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen.

Kouvolan taajaväkisessä yhdyskunnassa oli vuonna 1917 runsaat 3 800 asukasta. Heistä 1 700 oli rautatieläisiä. Muita olivat esimerkiksi kauppiaat, kauppa-apulaiset, palvelusväki, hevosmiehet ja tietenkin pienyrittäjistä.

Viimeksi mainittuja oli Kouvolaan kertynyt erityisesti varuskunnan rakentamisen ansiosta.

— Venäläisvaruskunnan rakentaminen tiesi töitä eri alojen ammattilaisille ja menekkiä monenlaisille tuotteille. Moni yritys kuitenkin kaatui pian varuskunnan valmistuttua, Viinikainen kertoo.

Vuonna 1917 toimivia yrityksiä olivat muun muassa leipomo-konditoria-kahvila Manner ja Kouvolan Sanomat.

Oli myös pankkeja, hotelli, apteekki ja puhelinyhtiö, meijeri ja elokuvateatteri, kirjakauppa ja kellosepänliike sekä useita kangas- ja lyhyttavaraliikkeitä — kaikkea, mitä tulevassa kauppalassa tarvittiin.

Lähteet: Kouvolan Sanomien arkisto; Veikko Talvi: Kouvolan historia, toinen osa (1984); Mirja Turunen: Veripellot (2005); Sakari Viinikainen: Kouvolan Liikemiesyhdistys 100 vuotta (2015); Reijo Virta: Mistä ne kaiken tietää! Kouvolan Sanomat 100 vuotta (2009); Ilmatieteen laitos

Suomi vuonna 1917

Maassa oli 3,1 miljoonaa asukasta.

Vuonna 1917 syntyi 81 046 lasta, vuonna 2015 55 472.

Tilastollisesti vuonna 1917 syntyneellä pojalla oli edessään 43 ja tytöllä 49 elinvuotta. Vuonna 2017 Suomessa on noin 800 100-vuotiasta.

Vuonna 1917 syntyneet kuuluivat ikäluokkien 1912—1916 ohella niihin, jotka joutuivat palvelemaan täysimittaisesti sekä talvi- että jatkosodissa.

Vuonna 1917 Helsingissä oli 187 000 asukasta, vuonna 2015 runsaat 635 000.

Lähes kaikki suomalaiset olivat lukutaitoisia.

Vuonna 1917 Suomessa oli 134 oppikoulua.

Autoja oli runsas 1 000 vuonna 1917. Vuonna 2015 kaikkien autojen yhteismäärä Suomessa oli hieman yli 3 000 000.

Lähteet: Itsenäisyys100.fi/Helsingin Suomalainen klubi, Tilastokeskus.

Annamari Haimi