Marco Lundberg ei kauan hae parasta tangomuistoaan

7.2.2017 14:29
Kuva: Katja Juurikko
Kouvolan Sanomat kerää Kouvolan teatterin kanssa tangomuistoja. Tangokuningas Marco Lundberg muistaa välittömästi tärkeimmän tangomuistonsa.
Kouvolan Sanomat kerää Kouvolan teatterin kanssa tangomuistoja. Tangokuningas Marco Lundberg muistaa välittömästi tärkeimmän tangomuistonsa.

Tangolaulaja Marco Lundberg ei kauan mieti, mikä on hänen mieleenpainuvin tangomuistonsa. Se on luonnollisesti torstai-ilta, heinäkuun 7. päivänä 2016.

Toivottavasti saan tehdä tätä vielä 30 vuoden kuluttuakin. Kun tangoa vetää tunteella ja tosissaan, pitää olla kilometrejä takana.

Marco Lundberg

Noin kello 23 hän vastaanotti tangokuninkaan kruunun kyynel silmäkulmassaan Seinäjoen tangomarkkinoilla. Takana oli kuuden finalistin superfinaali, jonka päätteksi hänet julistettiin uudeksi tangokuninkaaksi ylivoimaisesti.

— Se oli niin järisyttävä hetki, etten voi nostaa mitään sen rinnalle. Jahtasin kuninkuutta 14 vuotta.

Voiton jälkeen fanijoukot sulloutuivat Lundbergin ympärille. Siinä hetkessä tuore tangokuningas ymmärsi, miten tärkeää tango on suomalaisille.

Tangokuvastoa käyttäen voisi sanoa, että Marco Lundbergin ammatti on etukäteen tähtiin kirjoitettu. Ensimmäisen kerran hän osallistui tangokuninkuuskilpaan vuonna 2002. Hän ei ollut koskaan esiintynyt julkisesti, ja äkkiä hän oli finaalissa viiden parhaan joukossa.

— Se oli hirveä tilanne. En olisi missään tapauksessa ollut valmis kuninkaaksi.

Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2007 Lundberg oli jo kolmas. Vuonna 2012 finaaliin valittiin kaksi miestä ja naista. Toinen miehistä oli Marco Lundberg, mutta voittajaksi valikoitui Pekka Mikkola.

Viime vuonna Lundberg päätti yrittää vielä kerran. Nyt hän oli valmis.

Tango on itänyt Lundbergin veressä alusta asti. Olohuoneen seinähyllyllä on kaksi mustavalkoista valokuvaa. Vasemmalla on hänen vuonna 2014 kuollut isänsä Voitto Lundberg. Hänet tunnettiin1960-luvulla vahvana tangolaulajana erityisesti Kymenlaaksossa.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on isän veli Taisto Lundberg (1945—1979). Tangoyleisö tuntee hänet taiteilijanimellä Taisto Tammi.

— Ihmiset aina sanoivat, että isä ja setä olivat olleet kovia laulajia. Lapsena en heidän arvoaan vielä ymmärtänyt, mutta varhaisessa teini-iässä tajusin, että Taisto oli ollut isompikin tähti.

Tango rantautui Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 1913, mutta 1960-luvulla siitä tuli suomalaisen tanssimusiikin valtalaji. Ensilevynsä vuonna 1962 laulaneesta Tammesta tuli Suomen ensimmäinen romanitähti, jonka vanaveteen ilmaantui nopeasti muun muassa Anneli Sari ja Markus Allan.

Taisto Tammi oli vain 16-vuotias levyttäessään ensimmäisen singlensä Ruusu on punainen. Tango merellä soi -hitin hän lauloi vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana.

— Jos ei tietäisi, ei voisi kuvitellakaan, että hän oli niin nuori, veljenpoika sanoo.

Taisto Tammi on Marco Lundbergin suurin laulajaidoli. Vaikka Tammen levymyynti hiipui 1970-luvulle tultaessa, lavasuosio säilyi tähden kuolemaan saakka. Tammi kuoli leikkauksen jälkeiseen komplikaatioon talvella 1979.

— Suomessa on vieläkin muutama paikka, jossa Taistolla on yleisöennätys, Lundberg sanoo.

Hän kiittelee setänsä erinomaista laulutekniikkaa. Pysähdyttävintä oli kuitenkin ääni sinänsä.

— Se oli ainutlaatuinen. Vahva mutta tosi pehmeä. Kun kuulet sen, tunnistat sen välittömästi.

Marco Lundberg toteaa naureskellen, että hänen olisi pitänyt elää itsekin 1960-luvun tangobuumia. Silloin tehtiin parasta suomalaista tangomusiikkia. Toivo Kärki ja Unto Mononen olivat tangosäveltäjinä kaikkien muiden yläpuolella, etenkin Mononen.

— Kärki toi tangobuumin Suomeen, mutta Monosen sävellykset olivat ehkä vähän melodisempia. Samassa laulussa saattoi olla mollia ja duuria. Satumaa ja Syvä kuin meri ovat suomalaisia kansallisaarteita.

Kärjen sävellystyötä Lundberg kuvailee suoraviivaisemmaksi. Hyvin usein kertosäe varioi Kärjelle tunnusomaisia sävelkulkuja.

— Kärjen sävellyksen tunnistaa heti.

Suomessa sävelletään yhä hienoja tangoja, mutta tangokuningas peräänkuuluttaa sanoituksiin ylevämpää otetta:

— Laulan mieluummin mielikuvista kuin kahvikupista ja mikroon pantavasta makaronilaatikosta. Ne ovat liian arkisia aiheita tangoon. Kaipaan romantisoidumpaa kerrontaa.

Kuten suomalainen tangolegenda Eino Grön on todennut, Marco Lundberg on viime vuosien tangokuningasvirrassa artisti, joka laulaa tangoa muuallakin kuin sitä varten keksityssä laulukilpailuissa.

— Laulan toki mitä tahansa, mutta tango on minulle se mieluisin laji, ykkösjutttu.

Lundberg on työssään huomannut, että tango saa vähän radiosoittoa. Se ei tarkoita, että laji olisi kitumassa.

— Nykyajan musiikit tulevat ja menevät, mutta tango pysyy.

Yksi suomalaisen tangon hyveistä on sen helppo tanssittavuus. Tanssilavat ja tango kuuluvat edelleen tiukasti yhteen.

— Tanssilavalla lattia täyttyy heti, kun tango soi. Sen kanssa on helppo näyttää tunteensa ja puristaa kädestä. Silloin tietää, ollaanko kartalla vai ei.

Tangokuningas ei ole huolissaan, vaikka tanssilavoilla yleisö ikääntyy. Hyviä enteitäkin on ilmassa, sillä etelässä tanssilavoilla näkyy myös nuoria, erittäin hyvin tanssivia nuoria.

— He eivät liiku niinkään artistin perässä. Heille on tärkeää, että laulut ovat tanssittavia.

Lundbergista on hienoa, että nuoret käyvät tanssikursseilla. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Miehet jäävät kotiin, jos tanssilavat miehittyvät erinomaisesti tanssivista naisista.

— Naisia on nykyisin tanssilavoilla paljon enemmän kuin miehiä.

Lavoilla on toki tilaa tavallisillekin tanssijoille.

— Yleensä ne ovat pariskuntia, jotka hakevat ilon kautta sitä hommaa.

Lundberg arvioi, että nykyisellä ikärakenteella lavat pyörivät vielä kymmenen vuotta, mutta uutta tanssijasukupolvea tarvitaan.

— Tanssipaikkoja voi hävitä, mutta tango ei. Jos se on kestänyt yli sata vuotta, ei se lähde nytkään.

Lundberg uskoo vakaasti, että tangolaulajilla on töitä vielä pitkään.

— Toivottavasti saan tehdä tätä vielä 30 vuoden kuluttuakin. Kun tangoa vetää tunteella ja tosissaan, pitää olla kilometrejä takana. Kun on elämänkokemusta, tiedät, mitä laulat.

Kouvolan Sanomat ja Kouvolan teatteri keräävät tangomuistoja

Kirjoita meille tangoon liittyvä muistosi, olipa se miten pieni tai suuri tahansa.

Toimita muistot sähköpostilla osoitteeseen: kulttuuri@kouvolansanomat.fi.

Merkitse sähköpostin otsikkokenttään sana Tangomuisto.

Kirjoita tai kopsaa tangomuisto suoraan sähköpostiin.

Kirjoita muiston perään haluamasi nimimerkki.

Älä unohda viestistä omia yhteystietojasi (puhelinnumero ja osoite). Ne jäävät toimituksen tietoon.

Toimita tangomuistosi meille 15.5. mennessä.

Käsin kirjoitettu muisto osoitteeseen: Kouvolan Sanomat, PL 40, 45101 KOUVOLA.

Merkitse kirjekuoreen teksti Tangomuisto.

Julkaisemme kaikki tangomuistot nimimerkillä.

Vastanneiden kesken arvotaan viisi 2 hengen teatterilippua.

Matti Tieaho