Risumies-videon lataaja joutuu syytteeseen — viestintäoikeuden professori arvioi, millaisissa tapauksissa netissä saatetaan rikkoa lakia

11.2.2017 5:30 | Päivitetty: 11.2.2017 12:55
Kuva: Lukas Pearsall
Kuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti sallittua, mutta materiaalin julkaisuun kannattaa kysyä lupa kuvattavilta.
Kuvaaminen julkisella paikalla on lähtökohtaisesti sallittua, mutta materiaalin julkaisuun kannattaa kysyä lupa kuvattavilta.

Kymenlaakson käräjäoikeus käsittelee huhtikuussa nettijulkaisemisen pelisääntöihin liittyvää juttua. Youtube-palvelussa suurta näkyvyyttä saaneen Raivokas risunjemmaaja -videon kohde ja kuvaaja joutuvat molemmat syytteeseen.

72-vuotias kuvauksen kohde joutuu vastaamaan syytteisiin laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta. Videon kuvaaja, 45-vuotias mies joutuu syytteeseen yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Pyysimme Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professoria Päivi Korpisaarta arvioimaan neljää kuvitteellista tapausta, joissa materiaalin julkaisu vaikuttaa arveluttavalta. Risunjemmaaja-juttua hän ei kommentoi, koska oikeusprosessi on kesken.

TAPAUS | Kuvaan kävelykatu Manskilla Kouvolan keskustan elämää. Otan lähikuvia lapsista ja aikuisista. Julkaisen kuvat Facebook-tililläni.

ASIANTUNTIJA | Lähtökohtaisesti julkisella paikalla kuvaaminen ja kuvien julkaiseminen Facebookissa on sallittua, ellei kuvissa ole jotain erityistä ja loukkaavaa. Mainostarkoituksessa kuvia ei saa luvattomasti käyttää.

Vanhemmat eivät välttämättä pidä siitä, että heidän lapsistaan otetaan kuvia. Silti on vaikea nähdä, mitä lakia toiminnalla rikottaisiin. En tiedä yhtään tapausta, jossa tällaisesta toiminnasta olisi nostettu syyte.

Jos levittää toisen yksityiselämään liittyvää tietoa, myös Facebook-tilin julkisuudella on merkitystä. Jos kuvan levittää kymmenelle lähimmälle Facebook-kaverilleen, kyse ei ole tiedon toimittamisesta lukuisten ihmisten saataville, mutta esimerkiksi 600 kaverille näkyvä tili on jo eri asia. Tämä vaikuttaa teon rangaistavuuteen.

TAPAUS | Läheisessä kerrostalossa syttyy tulipalo. Menen taltioimaan tapahtumia videolle suorana lähetyksenä Facebookin kautta. Kuvaan, kun palomiehet kantavat asukkaita turvaan.

ASIANTUNTIJA | Tässä voi olla kyse asukkaiden yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. 1990-luvulla oli tapaus, jossa lehti julkaisi kuvan panttivankidraamasta. Kuva liittyi tapaukseen, jossa mies oli pitänyt vaimoaan panttivankina. Naisen kasvoja ei näkynyt kuvassa, mutta oikeus katsoi hänen olevan silti tunnistettavissa. Kuvan julkaisemisen nähtiin loukkaavan yksityiselämää.

TAPAUS | Kaverini on ladannut Youtubeen videon humalaisesta örveltäjästä. Mies pyörii ojassa koomisen näköisenä ja on ilmeisesti laskenut alleen. Jaan videon Facebook-tililläni hymiöiden kera.

ASIANTUNTIJA | Videon Youtubeen ladannut kaveri syyllistyy todennäköisesti yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Myös jakajaa voitaisiin syyttää, mutta käytännössä en tiedä yhtään tapausta, jossa syyte olisi nostettu. Jakaminen on laitonta etenkin silloin, jos materiaali olisi muuten saavuttamattomissa. Linkkaaminen on vähän tulkinnanvaraisempi asia, koska video on joka tapauksessa löydettävissä.

TAPAUS | Olen lapseni kanssa pulkkamäessä, kun kahden muun lapsen vanhemmat alkavat riidellä. Tilanne äityy nyrkkitappeluksi. Kuvaan tapauksen videolle ja julkaisen sen Youtubessa otsikolla ”Vuoden isät”.

ASIANTUNTIJA | Teko voisi olla yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus. Yleensä kunnianloukkaus on valheellisen tiedon levittämistä, mutta sellaiseksi voidaan tulkita myös muunlainen, totuudenmukaiseen tietoon perustuva halventaminen. Jos vuosia sitten rikoksen tehneen ja rangaistuksen kärsineen henkilön teko nostetaan esille halventavalla tavalla, kyseessä voisi olla kunnianloukkaus.

Aapo Mentula