Kouvolan verotulot pienenevät, palveluja lähtee — katso mitä kaupunkiin jää 2019

12.2.2017 5:05
Kuva: Juha Rika

Kouvolan kaupungin asukkailleen järjestämät palvelut muuttuvat huomattavasti vuoden 2019 alussa, jos eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait.

Uudistus vaikuttaa rajusti kaupungin talouteen: Valtio antaa ison osan kaupungin nyt saamista verotuloista Kymenlaakson maakunnalle. Kaupungin henkilöstöstä arviolta 46 prosenttia siirtyy maakunnan palvelukseen.

Kouvolan Sanomat kokosi juttuun tietoa siitä, mitkä ovat kaupungin ydintehtäviä vuosikymmenen lopussa ja kuinka paljon Kouvola kerää silloin kuntaveroa.

Kuva: Juha Rika

 

Kasvatus, opetus ja kulttuuri jäävät — samoin terveyden edistäminen

Kouvolan kaupungin toiminnaksi jäävät:

Varhaiskasvatus
Peruskoulu
Ammatillinen koulutus
Lukio
Nuorisopalvelut
Kansalaisopisto
Kulttuuripalvelut
Kirjasto
Liikuntapalvelut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osin kaupungin ja osin maakunnan vastuulla. Toiminta on esimerkiksi ravitsemuksen ja liikunnan neuvontaa.

Maakuntaan siirtyvät nykyisistä lasten ja nuorten palveluista neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut (sisältää kotiin vietäviä palveluja), sosiaalityö, lastensuojelu ja perheneuvolat. Jatkossa ikääntyneiden palveluista vastaa maakunta.

Kuva: Juha Rika

 

Tekniikka- ja ympäristöpalvelut — osa siirtyy maakuntaan

Kaupungin toiminnaksi jäävät:

Kaupunkisuunnittelu, joka vastaa muun muassa asemakaavojen ja yleiskaavojen valmistelusta ja rakennussuojeluun liittyvistä asioista.

Maaomaisuus ja paikkatieto hoitaa esimerkiksi maan hankintaan ja luovutukseen sekä kiinteistörekisteriin liittyviä tehtäviä ja maastomittausta.

Yhdyskuntatekniikka vastaa muun muassa katujen suunnittelusta, rakennuttamisesta tai rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä viranomaistehtävistä.

Kiinteistöpalveluista osa jää kaupungin toiminnaksi, sote-kiinteistöjen osalta siirtyy maakuntaan. Kiinteistöpalvelut vastaa muun muassa liikuntapaikkojen ja -alueiden hoidosta, tuottaa uimahallipalveluja sekä puhtaus-, ruoka, kiinteistöhoito- ja kunnossapitopalveluja.

Ympäristöpalveluista ympäristönsuojelu jäänee lakiluonnoksen mukaan Kouvolaan, mutta terveysvalvonta ja eläinlääkintä siirtyvät maakunnan vastuulle.

Rakennusvalvonta jäänee Kouvolan toiminnaksi.

 

Kaupungin kehittäminen — iäkkäätkin tuovat tuloja, kulut maakuntaan

Kouvolan kaupungin yksi tärkeimmistä tehtävistä tulevaisuudessa on elinkeinopolitiikassa onnistuminen ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kaupungin pitää mahdollistaa uusien yritysten sijoittuminen Kouvolaan, jotta asukkaat saavat työpaikkoja ja palkkaa. Kouvolalaiset maksavat palkastaan kuntaveroa kaupungille. Verotulolla kaupunki järjestää asukkailleen palveluja. Kaupunkilaiset käyttävät palkkarahojaan paikallisten yritysten palveluihin. Yritykset puolestaan maksavat yhteisöveroa, josta valtio tilittää osan Kouvolan kaupungille.

Hyvä kierre lisää Kouvolan elinvoimaa. Kun kaupunki kaavoittaa ja rakentaa kunnallistekniikkaa ihmisiä ja yrityksiä kiinnostaville alueille, voi se houkutella kaupunkiin uusia asukkaita ja yrityksiä.

Iältään 30—40-vuotiaat, aktiivisessa työelämässä olevat asukkaat ja perheet ovat kaupungin kehittämisen avainryhmä. Iäkkäiden asukkaiden merkitys kaupungille muuttuu: kalliit palvelut siirtyvät maakunnan vastuulle, mutta iäkkäiden maksama kuntavero jää kaupungin käyttöön.

Kouvola säilyttää itsehallintonsa. Vuosina 2017—2020 kaupunginvaltuustossa on yhä 59 valtuutettua.

Kaupungin rooli verkostojen luomisessa voi kasvaa: Se tarjoaa kuntalaisille ja järjestöille osallistumismahdollisuuksia ja tapaamispaikkoja. Samalla se tekee itse yhteistyötä seudun, maakunnan, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Kuva: Juha Rika

 

Henkilöstö — 2 800 siirtyy maakunnan palvelukseen

Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakuntien vastuulle vuonna 2019, jos eduskunta hyväksyy uudistusta koskevat lait.

Kouvolan kaupungin sote-henkilöstö siirtyy Kymenlaakson maakunnan, maakunnan omistaman yhtiön tai laitoksen palvelukseen. Kaupungin palkkalistoilla on nyt noin 5 900 ihmistä, vuonna 2019 enää noin 3 100 ihmistä.

Maakuntaan siirtyvät esimerkiksi lääkärit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat, fysioterapeutit, hammashoitajat ja suuhygienistit, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät, terveys- ja ympäristötarkastajat sekä maatalouslomittajat.

Lisäksi yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy maakunnalle töihin, jos hänen nykytehtävistään vähintään 50 prosenttia kohdistuu kaupungin sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluja ovat muun muassa keskitetty ruokapalvelu, siivous, kiinteistönhoito, laitehuolto, toimisto-, hallinto-, talous- ja henkilöstöhallintopalvelut, ict-palvelut ja tekniset palvelut.

Esimerkiksi kaupungin tukipalvelujen kiinteistöpalveluissa työskentelevästä vajaasta 500 ihmisestä noin 100 siirtyy maakunnan palvelukseen.

Kuva: Juha Rika

 

Talous — kunnallisvero tippuu 8,28:aan

Kouvolan asukkailtaan perimä kunnallisvero pienenee vuonna 2019, mutta samalla pienenevät myös menot.

Valtiovarainministeriön viimeisimpien suunnitelmien mukaan valtio leikkaa jokaisen Suomen kunnan tuloverosta 12,47 veroprosenttiyksikköä vastaavan osuuden ja siirtää sen maakunnan rahoitukseksi, kertoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä. Yhtiö on erikoistunut kuntien talouden ja hallinnon konsultointiin.

Maakunta saa myös kunnan sosiaali- ja terveyspalvelumenoja vastaavan osan yhteisöveron tuotosta. Yhteisöveroa maksavat tuloksestaan esimerkiksi osakeyhtiöt ja osuuskunnat.

Lisäksi Kouvolan talouteen vaikuttaa valtionosuusuudistus, jonka yksityiskohdat varmistuvat myöhemmin.

— Kunnat eivät saa muuttaa veroprosenttiaan vuonna 2019, mutta sen jälkeen veroja voi nostaa niin paljon kuin huvittaa, Laesterä sanoo.

Kouvola saa siis vuonna 2019 palveluihinsa ja investointeihinsa nykyisen 20,75:n sijaan 8,28 kuntaveroprosentin tuoton, kiinteistöverot ja kapenevan siivun yhteisöveroista sekä valtionosuuksista. Karkeasti arvioiden yksi kunnallisveroprosentti tuo Kouvolan kaupungin kassaan nykyään 12—13 miljoonaa euroa.

Laesterän mukaan sote-palvelujen siirto maakunnan vastuulle voi pelastaa kuntien talouden. Kuntiin jäävien palveluiden hinta on noussut huomattavasti hitaammin kuin sote-palvelujen.

— Sote-palvelujen kustannukset ovat kasvaneet hallitsemattomasti ja kuntien tuloihin nähden liian nopeasti. Kuntaan jatkossa jäävät palvelut ovat jatkuvasti joutuneet sopeutumaan, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saaneet tarvitsemansa rahan.

Laesterä sanoo, että suurin paine hillitä menojen kasvua siirtyy kunnista maakunnille.

 

Juttua varten on koottu tietoa eri henkilöiltä. Lähteinä ovat Kouvolan kaupunginjohtaja Tuukka Forsell, kehitysjohtaja Harri Kivelä, henkilöstöjohtaja Päivi Karhu, hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu, lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen, aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka, tekninen johtaja Hannu Tylli, kiinteistöpalvelujohtaja Päivi Takkinen ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä.

Johanna Värjä