Ruuanlaitto on luontevaa kotouttamista — peruna ja porkkana kohtasivat halal-lampaan Kouvolan Marttakulmassa

15.2.2017 11:40
Kuva: Lukas Pearsall
Karhulankylän martat opastivat maahanmuuttajanaisia suomalaisen ruuan saloihin. Kurssi voisi toimia myös toisinpäin, martat tuumaavat.
Karhulankylän martat opastivat maahanmuuttajanaisia suomalaisen ruuan saloihin. Kurssi voisi toimia myös toisinpäin, martat tuumaavat.

Ruuan laittaminen yhdessä on mitä parhainta kotouttamista, sanoo Karhulankylän marttojen puheenjohtaja Eeva Pajari. Ruuanlaitto yhdistää erityisesti naisia, jotka kantavat päävastuun perheidensä arjesta.

Siksipä Kouvolan Marttakulmassa tuoksui tiistai-iltana topakka valkosipuli. Karhulankylän marttojen ja maahanmuuttajanaisten yhteisellä ruuanlaittokurssilla laitettiin suomalaista ruokaa kotimaisista raaka-aineista.

Peruna, porkkana, punajuuri ja lohi saivat seurakseen kotimaisesta halal-teurastetusta lampaasta valmistettua mureketta ja pyöryköitä. Lisäkkeeksi valmistettiin muun muassa marjoilla terästettyä juuresraastetta. Jälkiruuaksi maisteltiin marjapiirakkaa.

Ruuanlaittokurssin osallistujat tulivat Iranista, Sudanista, Kongosta ja Syyriasta. Tulkkeja tarvittiin kolme, tosin myös elekieli oli ahkerassa käytössä.

— Pilkkomisen ja maistamisen ymmärtää kyllä ilman sanojakin, Pauliina Pakarinen tietää.

Kongolaiselle Mireille Djonganille melkein kaikki suomalaiset raaka-aineet olivat tuttuja, mutta niiden valmistustavat eroavat.

— En ole aikaisemmin sekoittanut esimerkiksi perunaa ja punajuurta. Lihaa sen sijaan laitetaan täällä samalla tavalla.

Djongani ostaa kaupasta vain sellaisia elintarvikkeita, jotka hän varmasti tunnistaa. Kielimuurin vuoksi esimerkiksi kaikki jauhetut ja pakastetut raaka-aineet jäävät ostamatta.

— Kotona laitan enimmäkseen kanaa ja kalaa.

Sudanilainen Kawhter Saeed piti ruuanlaittokurssia käytännöllisenä.

— Moni täkäläinen vihannes näyttää kaupassa oudolta, enkä oikein tiedä, miten sitä voisi käyttää. Täällä näin kädestä pitäen, mitä pitää tehdä. Ei se olekaan niin vaikeaa, Saeed iloitsee.

Älypuhelimista on myös apua.

— Muutamat ottivat raaka-aineista kuvia, jotta osaavat etsiä samoja kaupasta, Eeva Pajari kertoo.

Idean ruokakurssista Karhulankylän martat saivat Kouvolan maahanmuuttopalveluista, joka edistää kotouttamista myös ruokakulttuurin muodossa. Maahanmuuttoviraston kautta löytyivät myös kurssille osallistuneet naiset.

— Yhtä hyvin tämä kurssi voisi toimia myös toisinpäin, eli maahanmuuttajat opettaisivat omia ruokiaan meille. Monessa paikassa niin on jo tehtykin, Ulla Askola tuumii.

Annamari Haimi