Palkkojen yhtenäistämisestä tulee Kymenlaaksossa kova vääntö — 7 500 henkilöä siirtyy, palkankorotuksista 5—10 miljoonan euron lasku vuodessa

17.2.2017 6:02
Kuva: Silja Vehkalampi
Suurin osa Kymenlaakson maakunnan ja sen yhtiöiden palkkalistoille siirtyvistä työntekijöistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä.
Suurin osa Kymenlaakson maakunnan ja sen yhtiöiden palkkalistoille siirtyvistä työntekijöistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä.

Kymenlaakson kunnista ja kuntayhtymistä siirtyy vajaat 7 400 henkilöä maakunnan ja sen liikelaitoksen ja yhtiöiden palvelukseen vuoden 2019 alussa. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus siirtää maakuntaan valtionhallinnon henkilöstöä alle 200 henkeä.

Uudistuksessa henkilöstön palkat harmonisoidaan eli yhtenäistetään: työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevien pitäisi saada samansuuruinen tehtäväkohtainen palkka.

Palkkojen yhtenäistäminen voi maksaa Kymenlaaksossa 5—10 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on Kymenlaakson maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jussi Lehtisen karkea arvio.

Hänen mukaansa uusi rahoitusmalli, kasvavat henkilöstökulut ja pieneltä osin myös tulevat sairaalainvestoinnit aiheuttavat paineita maakunnan talouteen.

— Perlacon-yhtiön laskelmassa päädyttiin siihen, että sote-palvelujen pitäisi säästää noin 12 prosenttia viime vuoden tasosta. Suurin piirtein sama säästötarve on muissakin kuluissa, jotta maakunta selviää taloudellisesti.

Kuntatyönantajien KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kertoo, ettei palkkojen yhtenäistämistapaa ole vielä päätetty. Hän luonnehtii ratkaisua vaikeaksi. KT on esittänyt, että asia määrättäisiin laissa.

— Työntekijäjärjestöt luottavat enemmän siihen, että asia saadaan sovittua lähivuosina työehtosopimusneuvotteluissa. Meidän mielestämme lakitie olisi varmin. Totta kai yritämme ratkaista asian neuvottelupöydässä, jos lakiin ei tule määräystä.

KT:n arvio harmonisoinnin kuluista vaihtelee paljon: 75 miljoonasta jopa 700 miljoonaan euroon. Nybondas-Kankaan mukaan laskelmien oikeellisuuteen vaikuttaa muun muassa se, mihin työehtosopimuksiin maakuntien henkilöstö kuuluu 1. tammikuuta 2019 alkaen.

— Alun perin näytti siltä, että maakunnista tulee isoja työnantajia, mikä suurentaisi harmonisointikustannuksia. Nyt maakunta onkin yksi työnantaja ja jokainen sen alainen yhtiö omansa. Näillä on omat työehtosopimuksensa.

Johanna Värjä