Urheilulääketieteen ilta Kouvolassa — "MM-Lahdessa 2001 Hiihtoliiton lääkärit tiesivät dopingista"

19.3.2017 20:02
Kuva: Kari Huusari
SUEK:n testauspäällikkö Katja Huotari, ravitsemusasiantuntija Olli Ilander ja ADT:n valvontalautakunnan jäsen, lääkäri Heikki Laapio kävivät urheilulääketieteen illassa läpi dopingin historiaa, valvontaa ja riskejä.
SUEK:n testauspäällikkö Katja Huotari, ravitsemusasiantuntija Olli Ilander ja ADT:n valvontalautakunnan jäsen, lääkäri Heikki Laapio kävivät urheilulääketieteen illassa läpi dopingin historiaa, valvontaa ja riskejä.

Huulivoide nousi kaikkien huulille viime syksynä, kun norjalaishiihtäjä Therese Johaug kärysi Maailman Antidopingtoimiston eli WADA:n kiellettyjen aineiden listalla olevan lääkeaineen käytöstä.

Tapaus Johaug oli odotetusti esillä myös tällä viikolla Kouvolassa järjestetyssä urheilulääketieteen illassa, jossa keskusteltiin dopingista, urheilijoiden testaamisesta ja valvonnasta sekä dopingrikkomusten seuraamuksista.

Tietävätkö joukkueiden lääkärit dopingista, udeltiin illan alustajilta.

— Ainakin Lahden MM-hiihdoissa 2001 Hiihtoliiton lääkärit tiesivät, lääkäri Heikki Laapio vastasi.

Dopingkäryllä on usein mullistava vaikutus urheilijan tai valmentajan elämään ja uraan.

— Seuraamuksena voi olla kilpailutulosten mitätöinti ja urheilutulosten hylkääminen sekä urheilun toimintakielto. Perusseuraamus dopingrikkomuksesta on nykyisin neljän vuoden toimintakielto.

Elinkautisia toimintakieltoja on pyritty rajoittamaan.

— Käryllä on toki negatiivisia vaikutuksia urheilijan ja urheilun julkisuuskuvaan, ja siitä voi aiheutua merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Siksi rangaistuksissa on pyritty kohtuullisuuteen.

Testauspäällikkö Katja Huotari Suomen urheilun eettisestä keskuksesta SUEK:sta kommentoi, miksi tietyt urheilijat kutsutaan usein testeihin.

— Käytössä on sekä kohdennettua että arvottua testaamista. Mitä enemmän pelaaja tekee vaikkapa pisteitä, sitä todennäköisemmin hän kuuluu kohdennetun testaamisen piiriin. Pelaajat, jotka enimmäkseen lämmittävät penkkiä, testataan harvemmin, Huotari sanoi.

Yksilöurheilussa esimerkiksi MM-tason kisoissa testataan neljä parasta ja kaksi arvalla valittua urheilijaa.

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ilmoitti äskettäin, ettei se hyväksy Johaugin saamaa 13 kuukauden kilpailukieltoa, vaan valittaa päätöksestä Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (CAS) ja vaatii kilpailukiellon pidentämistä.

— Luulen, että Suomessa olisi alun perin päädytty pitempään toimintakieltoon, varmaan kahteen vuoteen. Jos lääkepakkauksessa on selvä merkintä, kuten tässä tapauksessa oli, kyseessä on tuottamus tai laiminlyönti, ei tahaton teko, Laapio sanoi.

Kolmentoista kuukauden mittainen kielto viittaa Laapion mukaan selvästi ensi talven olympialaisiin, joihin norjalaiset haluavat Johaugin mukaan.

— Nyt Johaugin avuksi on palkattu huippujuristi. Lopullinen ratkaisu venyy varmasti loppuvuoteen. Mielenkiintoinen tapaus kaiken kaikkiaan.

Kari Huusari