Lintujen muutto varhaistuu vähitellen — ensimmäiset ovat jo saapuneet Kouvolaan

26.3.2017 12:00
Kuva: Lassi Kujala
Yksinäinen kurki havaittiin Kuusankoskella 19.3. Seuraavana aamuna uutta lunta oli pellolla muutama sentti. Se ei tuntunut haittaavan kurkea eikä sen seurana olleita kanadanhanhia.
Yksinäinen kurki havaittiin Kuusankoskella 19.3. Seuraavana aamuna uutta lunta oli pellolla muutama sentti. Se ei tuntunut haittaavan kurkea eikä sen seurana olleita kanadanhanhia.
Kaulushaikarakoiras saapui reviirilleen Kupparinojan suulle tänä vuonna tiistaina 21.3. Ruovikossa ja sulan reunalla liikkuvaa lintua on helppo tarkkailla paikalla olevasta lintutornista.
Pieniä pulmusparvia on mennyt harvakseltaan koko maaliskuun ajan. Kuvassa pulmunen poimii nokkaansa rikkaruohon siemeniä pellolla olevasta pienestä pälvipaikasta.
Teerien soidin on parhaillaan käynnissä. Tummanpuhuvat lähes mustat teerikukot mahtailevat toisilleen levitetyin pyrstöin ja sivulla roikkuvin siivin.
Rusakoiden kiimaleikit ovat hauskaa katseltavaa. Eläimet juoksevat peräkkäin pitkin peltoja, ja tavoitettuaan toisen nykäisevät irti pienen karvatupon.
Metsäkauriit kaipaavat vihreää ravintoa pitkän talvijakson jälkeen. Nyt niitä näkee avoimilla peltoaloilla tavallista useammin. Eläimet viihtyvät pienissä laumoissa, joissa on sekä uroksia että naaraita.
Yksitoikkoinen talvivaranto ei enää kiinnosta kauriita.

Ilmaston lämpeneminen näkyy monella elämän osa-alueella vääjäämättä. Yksi näistä helpoimmin havaittavista asioista on lintujen kevätmuutto ja sen edistyminen.

Parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana varhaismuuttajien kärkijoukot ovat vähitellen alkaneet saapua jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Tällöin havaitaan ensimmäisiä kiuruja, töyhtöhyyppiä ja uuttukyyhkyjä täällä Kouvolan seudulla. Eroa neljänkymmen vuoden takaiseen on pari kolme viikkoa.

Myös suurempien lintujen kohdalla muuton aikaistuminen on ollut havaittavissa. Ensimmäinen kurki nähtiin Aitomäessä jo 15. maaliskuuta ja Kuusankosken ennätys taisi mennä rikki, kun yksinäinen kurki ilmestyi Pilkanmaalle 19. maaliskuuta suuressa joutsen- ja kanadanhanhiparvessa. Mukana oli myös yksi merihanhi.

Iitin Kupparinojan suulla olevan lintutornin läheisyydessä havaittiin ensimmäinen kaulushaikara 21. maaliskuuta joka on lajin osalta muodostunut jo varsin normaaliksi ja kohtalaisen turvalliseksikin saapumisajankohdaksi. Nämä ensin saapuvat yksilöt ovat useimmiten koiraita, jotka pyrkivät varmistamaan elinpiirinsä jo hyvissä ajoin.

Vielä muutama vuosikymmen sitten tähän aikaan saapuva kaulushaikara saattoi jopa menehtyä säiden kylmennyttyä uudelleen ja vesistöjen jäädyttyä rantoja myöden. Näin kävi 1997 Lappalalla sinne liian varhain maaliskuussa tulleelle kaulushaikaralle.

Mitään suuria pulmusparvia ei ole vielä havaittu mutta pieniä ryhmiä on ollut liikkeellä koko maaliskuun ajan myös täällä Kouvolan seudulla. Pulmuset pystyvät löytämään ruokansa myös aivan hangen pinnaltakin, josta ne poimivat hämähäkkejä ja hyppyhäntäisiä ravinnokseen. Heti kun pälviä alkaa ilmestyä pulmuset siirtyvät sujuvasti siemenravintoon.

Teerien soidin on jo hyvässä vauhdissa. Keskenään nahistelevia ja tappelevia teerikukkoja voi nähdä aamuisin sopivilla paikoilla. Tyypillisiä soidinpaikkoja ovat rauhalliset peltojen laiteet ja laajojen soitten puuttomat keskiosat. Soidinta kestää aina toukokuun puolelle saakka, kunnes se alkaa vähitellen kesää kohden hiipua.

Nisäkkäistä metsäkauriit alkavat tulla esiin metsistä ja muista peitteisistä alueista. Pelloilla liikkuvia kauriita näkeekin nyt tavallista useammin. Lumen sulaessa esiin alkaa paljastua vihreää syötävää, jota eläimet kaipaavat pitkän talvijakson jälkeen. Kuivien oksien pureskelu ei enää kiinnosta. Tuore vihreä ravinto on nyt se, jota ne eniten haluavat.

Rusakot ovat myös kevättuulella. Tähän aikaan vuodesta näkee niiden kiimaleikkejä. Tähän kuuluvat useiden urosten keskinäiset nahistelut ja takaa-ajot, joihin voi osallistua joskus jopa puolen tusinaa yksilöä samanaikaisesti. Näissä jänisten keskinäisissä juoksukilpailuissa eläimet unohtavat normaalin varovaisuutensa, josta syystä niitä pääsee monesti seurailemaan aivan lähietäisyydeltä.

Teksti ja kuvat Lassi Kujala