Uutisen takaa: Voihan Ratamo!

26.3.2017 5:32 | Päivitetty: 26.3.2017 12:49

Jälkikäteen jo hymyilyttää, hieman vinosti tosin. Selasin läpi uutisia Kouvolan valtuustokaudelta 2013—2017 ja etsin tietoa siitä, mitä poliitikot ovat neljässä ja puolessa vuodessa saaneet aikaan.

”Ratamo jo vuoden myöhässä, keskus valmistuu vuonna 2017” (KS 14.3.2013). ”Kouvolan kaupunki ja sairaanhoitopiiri Carea yrittävät sopia toukokuun puolivälissä erikoissairaanhoidon työnajosta” (29.4.13). ”Ratamo-päätös ei jättänyt varaa tulkinnoille, kaupunginvaltuuston puolto Kotiharjulle oli selkeä molemmissa äänestyksissä” (29.5.13).

Juuri tätä kunnallispolitiikka on: päätökset syntyvät hitaasti, jos ovat syntyäkseen. Kuluneella valtuustokaudella poliitikot ovat myös pakittaneet monta kertaa. Riidelleetkin ovat — ja saaneet paljon aikaan.

 

Asuntomessut kiillottavat Kouvola-kuvaa

Aloitetaan kehityshankkeista. Nykyinen kaupunginvaltuusto on päättänyt monista kaupungin ilmettä kohentavista tai elinvoimaa tuovista investoinneista. Esimerkiksi Kuusankosken keskusta myllättiin uuteen uskoon vuonna 2014 ja 2015. Manskin rakennustyöt alkoivat viime vuonna ja jatkuvat tämän vuoden.

Vuoden 2019 asuntomessujen hakemisesta Korian Pioneeripuistoon valtuusto päätti syksyllä 2014. Nyt projektissa on edetty tonttien varausvaiheeseen. Parin vuoden päästä Kouvola on esillä koko maassa.

Parhaillaan kaupunki panee yhdessä EU:n kanssa paukkuja Kullasvaaran logistiikka-alueen ja niin sanotun RRT-terminaalin kehittämiseen.

 

Loikkaukset muuttivat tasapainoa

Valtuustokautta on värittänyt poikkeuksellinen määrä loikkauksia. Isoin muutos on tapahtunut perussuomalaisissa. Jytky toi puolueelle historialliset 11 valtuutettua ja aseman kolmanneksi suurimpana ryhmänä.

Asetelma ei kestänyt kauan. Keskinäinen valtataistelu ja riitely johtivat hajaannukseen: Hannu Kähärä loikkasi jo vuonna 2013 kokoomukseen. Anssi Tähtinen sai paikallisyhdistyksestä kenkää talvella 2014, ja hän perusti yhden miehen valtuustoryhmän. Juha Päivärinta ja Toni Lampiranta siirtyivät talvella 2015 keskustan riveihin.

Pekka Korpivaara muodosti loppuvuonna 2015 oman ryhmän. Viimeisenä valtuustoryhmästä potkittiin pois Jouni Suninen talvella 2016, jonka jälkeen myös hän perusti yhden miehen ryhmän.

PS:llä on jäljellä enää viisi valtuutettua. Vääräleuat ovatkin sanoneet, että määrän vähetessä laatu on parantunut. Ilmeisesti ainakin riitely on jäänyt vähemmälle.

SDP:stä tuli vaaleissa 14 valtuutetulla suurin ryhmä. Sen koko pieneni välillä kahdeksaan, kun Katja Airaksinen, Maria Eloranta, Reino Grönlund, Antti Koivisto, Päivi Kossila ja Hannele Viljakainen muodostivat alkuvuonna 2014 oman Demariryhmän.

Ryhmän sisältä on kerrottu hajaannuksen syyksi kyllästyminen niin sanotun vanhan kaartin sanelupolitiikkaan, avoimuuden ja tiimityön puutteeseen ja siihen, ettei SDP:n linjaa pystynyt uudistamaan. Kritiikki kohdistui varsinkin Jukka Nybergiin, Harri Helmiseen ja Ville Saloseen.

Lähestyvät kuntavaalit saivat Demariryhmän palaamaan entiseen joukkueeseen. Kun vielä entinen SKDL:n jäsen, ex-demari, ex-perussuomalainen Anssi Tähtinen palasi viime vuonna SDP:n riveihin, ryhmästä tuli valtuuston suurin, 15-henkinen.

 

Luottamuspula vaikeutti yhteistyötä

Jos ei ole yhteistyö aina omassa ryhmässä onnistunut, ei se ole toiminut ryhmien välilläkään. Valtuutettu Jari Suomela (kok.) totesi tällä viikolla, että henkilökemia tai sen puute vaikuttaa pitkälti yhteistyöhön. Jari Lindström (ps.) puolestaan totesi, että eri mieltä voi olla, mutta toimeen pitää tulla. Aina ei ole tultu.

Kahnausta on aiheuttanut ainakin kaupunginhallituksessa istuvan Pekka Korpivaaran toimintatapa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok.) perusteli 19.5.2015, miksi hallitus ei halunnut ottaa Korpivaaraa taloustyöryhmäänsä:

— Puhun tietysti vain omasta puolestani: On mennyt luottamus. Se mitä luottamuksellisesti ryhmien välillä keskustellaan, ne eivät jää siihen, vaan Korpivaara raportoi liian paljon sosiaaliseen mediaan kaupunginhallituksen asioita.

Jälkikäteen lausumasta on tullut uudella tapaa mielenkiintoinen, onhan Korpivaara nyt kokoomuksen kuntavaaliehdokas.

Myös Jari Larikka on saanut yhteistyökyvyttömyydestä kuraa niskaansa. Larikka ei ole tyyliltään ollut mikään konsensuksen hakija. Hän on kärkkäillä kirjoituksillaan ja puheillaan suututtanut muita poliitikkoja Kouvolan lisäksi Kotkassa.

Sama ilmiö näkyy muissakin kunnissa: Hallituksen puheenjohtaja antaa päätöksille kasvot. Siksi häntä on helppo syyttää ikävistä ratkaisuista.

 

Henkilöstösäästöt onnistuivat, palvelujen karsinta ei

Kaupungin säästöjen toteuttamisessa kaupunginhallitus ja valtuusto ovat epäonnistuneet. Vaikka Kouvola sai viime vuoden tuloksensa positiiviseksi, se on vain osittain poliittisten päätösten ansiota: korottivathan valtuutetut veroprosenttia.

Kuten aiemminkin, tulosta avittivat satunnaiset erät: tällä kertaa sairaanhoitopiiri Carean parantunut tulos ja verojen sekä valtionosuuksien hieman arvioitua suurempi kertymä.

Palveluja valtuutetut eivät ole pystyneet muuttamaan niin, että tulot riittäisivät palvelujen lisäksi investointeihin.

Henkilöstön vähentämisessä kaupunki on onnistunut. Loppuvuonna 2013 alkaneiden yt-neuvottelujen taloudellinen vaikutus näkyi täysimääräisesti vasta viime vuonna. Henkilöstömenot olivat 19,4 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2012. Kaupunginhallituksen tavoitteena oli 20 miljoonan euron henkilöstösäästöjen saavuttaminen vuoden 2014 loppuun mennessä.

Oma näytelmänsä on nähty säästöjen etsinnässä. Talouden kuntoon saaminen oli Jari Larikan kunnianhimoinen tavoite, ja sitä varten kaupunginhallitus perusti taloustyöryhmän. Työryhmä on ollut esityksistään ainakin näennäisen yksimielinen, mutta päätöksenteon hetkellä osa ryhmästä on hallituksessa äänestänyt omia säästöesityksiään vastaan.

Ei siis ihme, että Kouvolan päätöksenteko näyttää välillä poukkoilulta.

Joskus on käväissyt mielessä, onko joidenkin hallituksen jäsenten takin kääntäminen ollut jonkin sortin kiusantekoa puheenjohtajaa kohtaan.

Esimerkiksi Kimmo Jokiranta (kesk.) on perustellut mielenmuutoksiaan uusilla tiedoilla ja sillä, että huonoihin päätöksiin ei pidä hirttäytyä.

 

Koulupäätökset seuraavalle valtuustolle

Koulujen lakkautukset ovat poliitikoille arka paikka. Päätöksenteko on sitä vaikeampaa, mitä lähempänä seuraavat vaalit ovat.

Valtuutetut päättivät loppuvuonna 2014 lakkauttaa Tirvan, Ratulan ja Selänpään koulut sekä Anjalankosken lukion. Ummeljoen koulu säästyi täpärästi. Samalla yhdistettiin Yhteiskoulun ja Lyseon lukiot.

Viranhaltijat esittivät viime keväänä koulujen uutta karsintaa, mutta asia jätettiin tulevan valtuuston harkittavaksi. Kaupunginhallitus hylkäsi säästöohjelman valmistelun äänin 7—5.

Tosiasia on, että asukasluvultaan kutistuvan kaupungin oppilasmäärä vähenee yhä tulevina vuosina.

 

Seksuaalinen häirintä kohisutti

Yksi eniten kohinaa aiheuttanut valtuuston kokous koettiin kesäkuussa 2015. Kokouksessa Marjo Lakka (sd.) kertoi ensimmäisen kauden miesvaltuutetun häirinneen seksuaalisesti kaupungin naisviranhaltijoita. Häirintä oli ollut sanallista eikä loppunut, vaikka viranhaltija oli pyytänyt sitä.

Kolme kuukautta myöhemmin kaupunginhallitus joutui toteamaan, ettei asiaa saatu selvitettyä: miesvaltuutettu ei pyynnöistä huolimatta saapunut henkilöstöjohtajan ja työsuojelupäällikön kuultavaksi. Lopputulos oli, että valtuusto sai kirjalliset käyttäytymisohjeet.

Valtuutettu Hannu Kähärä (kok.) piti ohjeita umpisurkeina.

— Vanha tapa on se, että joka mokaa, tunnustaa syntinsä ja pyytää anteeksi.

 

Sote-uudistus sotki Ratamo-suunnitelmat

Ratamo-keskuksesta tehtiin tällä kaudella niin monta muutosesitystä, aloitetta ja päätöstä, että laskuissa on vaikea pysyä. Syyskuussa 2015 kaupunginvaltuusto hyväksyi terveyspalveluverkon, joka otettaisiin käyttöön Ratamo-keskuksen valmistuttua. Kouvolaan päätettiin perustaa kolme Ratamo-asemaa ja viisi palvelupistettä.

Olennaisen muutoksen toi kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeinen Suomen uusi hallitus, joka päätti siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakuntien vastuulle.

Kaupunginhallitus keskeytti kesäkuussa 2016 Ratamo-keskuksen teknisen suunnittelun, kunnes kaupunki tietää valtakunnallisen lainvalmistelun vaikutuksen Ratamon toimintaan.

Tammikuussa 2017 kaupunginhallitus päätti jatkaa teknistä suunnittelua sen jälkeen, kun Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean välinen työnjako on määritelty. Hallitus päätti myös selvittää, voiko Carea Sairaalat Oy toteuttaa investoinnin.

Lähiaikoina nähdään, kuinka käy. Tai ainakin jonakin vuonna.

Riita Ratamo-keskuksen sijainnista kytee yhä.

 

Johanna Värjä

Kirjoittaja on Kouvolan Sanomien yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Korjattu kello 12.49: Perussuomalaisten ryhmässä on viisi valtuutettua, ei kuusi.