Arkistosta: Kymenlaaksossa puhutaan erikoista sekamurretta — tutkijan mukaan vain täällä hevonen on hevoin

5.4.2017 10:05 | Päivitetty: 5.4.2017 12:39
Kuva: Lumikki Haaja
Kari Iiskolan puheessa kuuluu voikkaalainen nuotti. Mies painottaa sanojen lopputavuja vahvasti. Hänen mukaansa kuusaalaisten puhe kuulostaa melko tutulta, mutta laajemmin Kouvolan sisällä huomaa paljon
murre-eroja kylien välillä.
Kari Iiskolan puheessa kuuluu voikkaalainen nuotti. Mies painottaa sanojen lopputavuja vahvasti. Hänen mukaansa kuusaalaisten puhe kuulostaa melko tutulta, mutta laajemmin Kouvolan sisällä huomaa paljon murre-eroja kylien välillä.

Kouvolan Sanomissa 3.4.2016 julkaistu juttu Kymenlaakson murteiden erityispiirteistä on viime päivinä alkanut uudelleen herättää kiinnostusta sosiaalisessa mediassa.

Jutun voit lukea täältä. Kokeile myös laatimaamme murretestiä.

Paperilehdessä olleeseen juttukokonaisuuteen kuului myös oheinen teksti, jota ei ole aiemmin julkaistu netissä.

 

Murrekirjaa tehty yli sata vuotta

Tieteellinen murteiden kartoittaminen on hidasta työtä. Tämän takia tutkimus pystyy harvoin kuvaamaan nykyhetkeä.

Hyvä esimerkki on Kotimaisten kielten keskuksen toimittama Suomen murteiden sanakirja.

Aineiston keruu aloitettiin jo 1800—1900- luvun taitteessa — nyt sanakirjaprojektissa on päästy m-kirjaimen kohdalle. Mukana ovat kaikki Suomen pitäjät ja niissä 1900-luvun alkupuolella puhutut murteet.
 
Kymenlaaksossa merkittävän osan alueen murretutkimuksesta on tehnyt Myllykoskella kasvanut kielitieteilijä Matti Punttila, 79.

Hän kierteli maakuntaa koko 1960-luvun äänittäen pitäjien murteita. Jos mukaan lasketaan viron ja karjalan nauhoitteet, äänitteitä kertyi yhteensä 1 800 tuntia. Vuonna 1985 Punttila väitteli tohtoriksi Kymenlaakson murteista.

Hänen tutkimuksensa on keskittynyt 1900-luvun alkupuolen puhetapoihin.

— Kun aloitin äänitteiden tekemisen, yhtenä kriteerinä oli, että kielenoppaan on oltava ainakin 80-vuotias. Siitä on nyt 55 vuotta aikaa.
 
Punttilan mukaan Kymenlaaksosta löytyy paikallisten erojen lisäksi paljon maakuntaa yhdistäviä piirteitä.

Täällä käytetään esimerkiksi eksessiivinä tunnettua sijamuotoa, joka ei kuulu Suomen yleiskieleen. Jääkiekkoilija voi hakea kiekon maalin takanta tai takaant, ja koti sana voi taipua muotoon kotonta tai kotoont.

Lisäksi Kymenlaaksossa käytetään monia murresanoja, jotka tunnetaan koko maakunnassa.

Muliminen on jalan kalastelemista ja niivittäminen tukistamista tapahtuivatpa ne Kotkassa tai Kouvolassa.

Kielitieteilijä Punttila muistuttaa, ettei murrepiirteitä usein huomaa ennen kuin joku ulkopaikkakuntalainen huomauttaa niistä. Moni kokee tämän muuttaessaan ensimmäistä kertaa kotiseudultaan muualle asumaan.

Punttila sai kuulla kunniansa varusmiesaikanaan Haminassa.

— Melkein kaikki muut olivat Tampereen seudulta. Ne naureskelivat minulle, kun kysyin: ”Kunkas hanskat nää on?” Kunkas oli outo sana, eikä tuohon aikaan Tampereen seudulla käytetty edes hanska-sanaa.