Arkistosta: Nopeaa lähiruokaa pitkästä matkasta

18.4.2017 18:31
Kuva: markku Lintula
Strutsi hankkii suurine silmineen ja pitkine ripsineen äkkiä ystäviä.
Strutsi hankkii suurine silmineen ja pitkine ripsineen äkkiä ystäviä.
Outi Johansson sanoo, että suurin haaste vastakuoriutuneiden poikasten kanssa on saada ne syömään ja juomaan. Ensimmäiset päivät kuluvat lämpölampun alla huteria askeleita ottaessa.
Strutsi kuoriutuu noin 900-grammaisena, eli lintu yli satakertaistaa elopainonsa vuodessa. Munan kuori on paksu, eivätkä kaikki poikaset pääse ulos ilman tarhaajien apua.
Strutsit ovat nuorena ruskeita. Aikuisena naaraista tulee harmaita ja uroksista mustia tai mustankirjavia, kuten Laurilan strutsitilan nuoremmasta uroksesta.

Strutsin ensimmäiset kuukaudet työllistävät tarhaajaa, mutta lopulta nopsakinttuinen selviytyjä on helppo kotieläin. Kouvolan Sanomat vieraili Laurilan strutsitilalla vuonna 2013. Tila palkittiin tiistaina Elimäen vuoden 2017 maakuntavaikuttajana.

Juttu on julkaistu alun perin 1.7.2013.

Nopeaa lähiruokaa pitkästä matkasta

Maailman suurin lintu on helppo bongattava. Strutsi ei lennä karkuun, vaan naarat suorastaan tungeksivat kohti kameraa pitkiä ripsiään räpytellen.

Elimäen lakeuksilla strutseja on voinut seurata jo kuuden kesän ajan. Outi ja Jarmo Johanssonilla olisi entisellä tuotantosuunnallaan ollut edessä navetan laajennus Lakiasuolla.

— Alettiin pohtia sellaista eläintä tilalle, jota ei ole ihan jokaisella, Jarmo Johansson muistaa.

Strutsien tarhaus alkoi Suomessa 1990-luvun puolivälissä. Johanssonit eivät joutuneetkaan aloittamaan Laurilan strutsitilaa nollatiedoilla.

Nurmijärvellä järjestetty kurssi avasi väyliä, mutta tarhaus Elimäellä on silti jatkuvaa oppimista kantapään kautta.

— Suurin työ ja oppiminen on pienten strutsien kanssa. Kun eläin pääsee yli kolmen kuukauden, se on jo oikeastaan hyvin helppo pidettävä, Outi Johansson myöntää.

Munasta kuoriutuvalla strutsin poikasella on omasta takaa vararavintoa kolmeksi päiväksi. Tämän jälkeen alkaa kriittinen aika, jolloin eläimet on totutettava syömään ja juomaan.

Suomessa strutsi on lisääntynyt itse hautomalla tiettävästi kerran. Yleensä riittävän lämmintä ei ole kerrallaan 40 päivää putkessa. Hautomakone ja kuoriutumiskone hoitavat homman.

Noin vuoden iässä strutsi saavuttaa riittävän teuraspainon. Jokseenkin satakiloisesta eläimestä saadaan syötävää 40 kiloa, joka sijaitsee pääosin jaloissa.

Selässä on lisäksi vähän lihaa, mutta rintafile ei kuulu linnun antimiin. Keskinäisissä yhteenotoissa koville joutuva etumus on luuta ja rustoa.

— Strutsin liha muistuttaa väriltään nautaa, mutta kypsyvyydeltään taas kanaa. Siinä on rasvaa vain noin kaksi prosenttia, joten lihan voi jättää vähän mediumksi, koska liikaa kypsennettäessä siitä voi tulla kuivaa, Outi Johansson opastaa.

Strutsinlihan menekki on ollut viime vuosien lähiruokabuumissa hyvä. Johanssonit myyvät vaikeuksitta koko tuotannon.

— Jos tila antaisi myöten, niin eläimiä voisi olla 70—80. Mikään kultakaivos strutsi ei kuitenkaan ole, Jarmo Johansson laskee.

Afrikan ihmeestä pystytään hyödyntämään lisäksi sulkia teatterikäyttöön, munia ja munan kuoria, nahkaa ja joskus myös kovia kynsiä.

Strutsi on selviytynyt luonnonvaraisena läpi vuosituhansien. Parhaimmillaan lähes 70 kilometrin tuntinopeus ja kovat potkut vähentävät revyyasuisen lihapaketin luontaisten vihollisten määrää.

Elimäellä helposti 2,5-metrisiä puputtajia ei ole käynyt ahdistamassa yksikään metsän eläin. Talon mäyräkoira sen sijaan ryntäsi kerran aitaukseen kovista kynsistä piittaamatta.

— Se ehti ajaa lauman kaksi kertaa päästä päähän, ennen kuin saimme koiran pois tarhasta, Jarmo Johansson naurahtaa.

Yhden munan kakku

Strutsinmuna painaa jopa 1,5 kilogrammaa. Munimisvaiheessa naaras pystyy pyöräyttämään munan joka toinen päivä. Yksi strutsinmuna vastaa 20—25 kananmunaa. Johanssonit ostavat munia Suomesta, isoja strutseja tilalle on hankittu Belgiasta.

Strutsin parhaat palat sijaitsevat reisissä. Hieman lihaa saadaan myös selästä. Strutsin teuraspaino on noin 100 kilogrammaa, josta lihaa saadaan keskimäärin 40 kilogrammaa.

Strutsi puolustautuu uhattuna potkimalla kovilla kynsillään. Normaalisti lintu painattaa kuitenkin karkuun, jos väylä on auki. Huippunopeus yltää jopa 70 kilometriin tunnissa.

Strutsi elää luonnonvaraisena Afrikassa. Sen pienempi Australian serkku emu on sekin lentotaidoton.

Markku Lintula