Setämies, ota tästä vinkit risunpolttohimon vastustamiseen!

17.5.2017 12:05 | Päivitetty: 17.5.2017 14:01
Kuva: Seppo Rautiovaara
Keväinen maastopalo saa usein alkunsa risujen hallituksi ajatellusta polttamisesta. Kuva on harjoituksesta.
Keväinen maastopalo saa usein alkunsa risujen hallituksi ajatellusta polttamisesta. Kuva on harjoituksesta.

Keväisten maastopalojen yleisin syttymissyy on risujen poltto ja tulen leviäminen siitä maastoon joko valvonnan puutteen tai tuulen takia.

Näitä paloja aloittavat varsinkin keski-iän ylittäneet miehet.

Syttymissyiden kärkipäästä löytyvät myös nuotio, tupakka ja lasten tulitikkuleikit.

Tässä pelastuslaitoksen vinkit tilanteeseen, jossa risunpolttohimo käy lähes vastustamattomaksi:

— Tarkista kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Yleensä risuja ei saa taajama-alueella polttaa.

— Älä tee tulta ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikana.

— Ilmoita savunmuodostuksesta hyvissä ajoin etukäteen pelastuslaitokselle.

— Älä polta jätteitä. Polttaa saa vain käsittelemätöntä puuta, olkia ja heinää. Lehtiä ei ole syytä polttaa, koska niistä syntyy kohtuuttomasti savua.

— Älä tee tulta toisen maalle ilman lupaa.

— Varaudu oikeasti sammuttamiseen runsaalla vedellä ja muilla alkusammutusvälineillä.

— Jos kuitenkin poltat, huolehdi myös sammuttamisesta ja jälkivartioinnista. Tuli voi jäädä maahan kytemään ja syttyä uudelleen vaikka seuraavana päivänä. Polttaja vastaa aina seurauksista.

Maastopaloja syttyy keväisin runsaasti. Lähes yhtä paljon pelastuslaitoksia juoksuttavat epämääräiset savuhavainnot.

Niitä tehdään esimerkiksi autolla savuisen paikan ohi ajettaessa tai vesistön vastarannalta.

Usein paikka jää epämääräiseksi eikä soittaja pysy paikan päällä sammuttajia opastamassa.

Pelastuslaitos neuvookin savusoittajia tarkistamaan ensin savun aiheuttajan ja jäämään tarvittaessa oppaaksi. Pelastuslaitos ei sammuta asianmukaisesti hoidettua tulta, vaikka savu jotakuta ärsyttäisikin.

Simo Härkönen