Kymenlaakson Sähkö halusi säilyttää yhtiön viimeisen toiminnassa olleen puutornimuuntamon — muuntamo lahjoitettiin Elimäen kotiseutuyhdistykselle

19.5.2017 19:04
Kuva: Katja Juurikko
Puutornimuuntamo entisöitiin ja siihen rakennettiin uudet perustukset 1930-luvun piirrustusten mukaan.
Puutornimuuntamo entisöitiin ja siihen rakennettiin uudet perustukset 1930-luvun piirrustusten mukaan.
Puutornimuuntamon sisällä on vanha muuntaja ja posliiniset eristeet.
Elimäelle siirretty muuntamo oli Kymenlaakson Sähkön 257. puutornimuuntamo.
Elimäen kotiseutumuseoon asennettiin myös vanhat sähkötolpat puutornimuuntamon viereen.

Kymenlaakson Sähkön viimeinen toiminnassa ollut puutornimuuntamo numero 257 lahjoitettiin Elimäen kotiseutumuseolle. Kymenlaakson Sähkön suunnittelupäällikön Tuomo Hakkaraisen mukaan kyseinen muuntamo oli niin hieno, että se oli pakko säilyttää. Kymenlaakson Sähkö pohti aluksi puutornimuuntamon sijoittamista konttorin pihalle Elimäelle.

— Onneksi saimme asiat loksahtamaan paikoilleen, ja muuntamon uusi paikka löytyi kotiseutumuseon miljööstä, mutta silti Elimäeltä.

Kahdeksan metriä korkea muuntamo valmistui vuonna 1937. Se oli Hämeenkosken ensimmäisiä muuntamoja. Vuonna 1954 puutornimuuntamo siirrettiin Porvolan kylään, jossa se oli toiminnassa aina vuoteen 2014 asti. Maaliskuussa muuntamo siirrettiin Elimäelle entisöitäväksi.

Hakkaraisen mukaan vanhoja käytöstä poistettuja muuntamoja voidaan luovuttaa maanomistajille, mutta pääsääntöisesti ne puretaan. Kymenlaakson Sähkö päätti kuitenkin entisöidä ja kunnostaa tämän muuntamon. Siihen teetettiin uudet perustukset 1930-luvulta olevien piirustusten mukaan. Lisäksi muuntamon sisällä korjattiin valaistus. Ulkopintaa paranneltiin punamullalla.

Puutornimuuntamon luo tuotiin myös vanhat sähkötolpat, joissa on posliiniset eristeet ja ilmajohtoa. Kunnostettu muuntamo luovutetaan lauantaina 20. toukokuuta Elimäen kotiseutumuseolle.

Puheenjohtaja Maria Tigerstedt Elimäen kotiseutumuseon kannatusyhdistyksestä kertoo, että ajatus jonkin perinnemaisemaan kuuluvan katoamisesta sai heidät ottamaan puutornimuuntamon kotiseutumuseoon.

Tigerstedtin mukaan muuntamo on huomattavasti uudempi kuin kotiseutumuseon muut rakennukset, mutta se sopii muotokieleltään hyvin museon pihapiiriin. Muut Elimäen kotiseutumuseon rakennukset ovat 150—200 vuotta vanhoja.

— Kotiseutumuseon tarkoitus on olla elävää, siksi haluamme näyttää uudempaa, mutta jo menneisyyteen siirtynyttä sähkönsiirron historiaa.

Elimäen kotiseutumuseon kesäkausi alkaa lauantaina 20. toukokuuta. Samalla puutornimuuntamo vihitään käyttöön. Muuntamorakennus on otettu huomioon myös kesän tapahtumissa. Toukokuun lopussa kotiseutumuseossa järjestetään perinteinen kylvöjen siunaus. Samalla muuntamon ympärille kylvetään heinämaata. Tigerstedtin mukaan Elimäki oli ensimmäisiä paikkoja Suomessa, missä heinämaita on kylvetty.

Elimäen kotiseutumuseon kesä käynnistyy lauantaina 20. toukokuuta kello 12. Museo on avoinna sunnuntaihin 6. elokuuta asti. Kotiseutumuseo on avoinna perjantaista sunnuntaihin. Lisäksi Ehtoomarkkinoiden ja Lähiruokamessujen aikaan kotiseutumuseo on auki.

Muuntamotekniikan kehitys

1900-luvun alussa rakennettiin puutornimuuntamoja. Niiden ongelmana oli kuitenkin paloturvallisuus.

Myöhemmin alettiin rakentaa tiilitornimuuntamoja. Niiden ongelmaksi muodostui pölyyntyminen. Pöly ja kosteus aiheuttivat käyttöhäiriöitä.

1950-luvulla siirryttiin pylväsmuuntamoihin, jotka korvasivat tornimuuntamot. Pylväsmuuntamoita rakennetaan edelleen. Niiden etuna on hoitovapaus. Sade puhdistaa muuntamon pölystä, ja koska muuntamo on täysin avonainen kosteutta ei pääse kertymään.

Maakaapeloinnin myötä on siirrytty peltirakenteisiin puistomuuntamoihin. Maakaapelointi on alkanut haja-asutus alueilla laajemmin vasta 2000-luvulla, sen etuna on säävarmuus metsäisillä alueilla.

Lähde: Kymenlaakson Sähkö

Elina Iiskola