Rämälän lava täytti 100 vuotta — valkealalaisessa kylässä asuu enää vain parisenkymmentä asukasta ympäri vuoden

18.6.2017 19:23 | Päivitetty: 18.6.2017 21:37
Kuva: Jussi Lopperi
Tuomo Pulsa toivoo, että maaseutukyliin muuttaisi enemmän nuoria, ja että he innostuisivat perinteisistä lavatansseista.
Tuomo Pulsa toivoo, että maaseutukyliin muuttaisi enemmän nuoria, ja että he innostuisivat perinteisistä lavatansseista.

Valkealan Rämälän kylässä juhlittiin sunnuntaina 100 vuotta täyttänyttä tanssilavaa. Rämälän lavan kulta-aika oli 1920—1940 luvuilla. 1940-luvulla järjestettiin jopa kolmet tanssit viikossa. Nyt tansseja järjestetään kolmet kesässä.

— Muistan kerran, kun ihmisiä tuli piikkilanka-aidan yli ja alikin tanssimaan. Koko paikka oli ihan tungoksessa, Rämälästä kotoisin oleva Tuomo Pulsa kertoo.

Rämälän kylässä asui 1900-luvun alussa muutamia kymmeniä nuoria, jotka tarvitsivat kesätanssipaikkaa. Aktiivinen kyläläinen Vilho Laapas päätti rakentaa Rämälään tanssilavan. Hän pyysi jokaisesta kylän talosta kolme tukkipuuta lainaksi, jotta hän sai rakennettua 64 neliöisen tanssilavan.

Taivasalla ollut lava alkoi hiljalleen lahota. Vuonna 1938 uusi 8-kulmainen tanssilava valettiin betonista. Tämäkin lava jäi ilman katetta Talvisodan takia.

Vuonna 1941 betonilattiaa laajennettiin siten, että ulkokehää kiertävä penkkirivi rakennettiin tanssitilan ulkopuolelle. Samalla kertaa rakennettiin nykyisessä muodossaan olevat seinät ja katto.

Pulsa arvelee, että Rämälän lava on Suomen ainoa tanssilava, jossa on betonilattia.

Rämälän lava hiljeni, kun Tirvan lava rakennettiin 1955. Lisäksi maaltapako alkoi 1950-luvulla ja nuoret muuttivat kaupunkeihin. 1970-luvulla tanssilavalle etsittiin uutta vuokralaista, mutta sellaista ei löytynyt. Rämälän lava hiljeni kokonaan vuosiksi.

Lava kuntoon talkoovoimin

Reilu kymmenen vuotta sitten Rämälän kyläläisistä koostuva 12 hengen talkooporukka päätti herättää tanssilavan henkiin.

— Tärkeintä on saada kyläläiset kokoon edes muutaman kerran vuodessa, Rämälässä asuva Jukka Rämä sanoo.

Rämän ja Pulsan mielestä tulevaisuus on kaikille Suomen tanssilavoille haasteellinen.

— Perinteistä tanssikulttuuria harrastavat ihmiset vanhenevat ja vähenevät. Joka vuosi pitää keksiä uusia jekkuja, jotta tanssilavoille saadaan väkeä, Rämä kertoo.

Parhaimmillaan oli 200 asukasta

Rämälä sijaitsee Valkealan Tirvassa. Muun muassa entisen formulakuskin Mika Häkkisen mummo on syntynyt Rämälässä, Pulsa kertoo. Parhaimmillaan kylässä on asunut 200 asukasta. Tällä hetkellä ympärivuotisia asukkaita on vain parisenkymmentä. Jos kesäasukkaat lasketaan mukaan, Rämälässä asuu yhteensä viitisenkymmentä ihmistä.

Ensimmäiset vakituiset asukkaat asettuivat kylään 1600-luvulla. Rämälässä oli aikanaan supistettu kansakoulu sekä urheilukenttä.

Rämälän asukkaat ovat saaneet elantonsa pääsääntöisesti maataloudesta. Kylän historiaan kuului tavallista maaseutukylän arkea, eli Rämälässä ryypättiin, tapeltiin ja keitettiin pontikkaa.

Kyläläisten mielestä Rämälässä on hyvä yhteishenki.

— Rämälä on kaukana kaikesta, mutta täällä on osattu aina elää vaatimattomasti, Pulsa sanoo.

Elina Iiskola