Työministeri Jari Lindström aikoo jättää valtakunnan politiikan — ”Ihme pitää tapahtua, että jatkaisin tämän kauden jälkeen”

29.6.2017 5:01 | Päivitetty: 29.6.2017 11:10
Kuva: Jussi Lopperi
Työministeri Jari Lindström arvelee, että joidenkin mielestä hän on poliitikkona liian yhteistyökykyinen ja tekee liikaa kompromisseja. Hän itse sanoo, että yhteistyö on arvokkain taito, jonka hän on eduskuntatyönsä aikana oppinut.
Työministeri Jari Lindström arvelee, että joidenkin mielestä hän on poliitikkona liian yhteistyökykyinen ja tekee liikaa kompromisseja. Hän itse sanoo, että yhteistyö on arvokkain taito, jonka hän on eduskuntatyönsä aikana oppinut.

Minulla on ollut pitkäaikainen haave kirjoittaa kirja. Viikonloppuna potentiaalista materiaalia tuli monta kymmentä sivua lisää.

Näin kirjoitti Jari Lindström yhteisöpalvelu Twitterissä vajaalle 6 000:lle seuraajalleen maanantaina 12. kesäkuuta.

Viikonloppuna perussuomalaisten niin sanottu nuiva siipi oli vallannut hänen poliittisen kotinsa.

Kun puoluekokous valitsi tuona alkukesän lauantaina perussuomalaisille uuden puheenjohtajiston, Lindström teki päätöksensä. Sunnuntaina hän sinetöi sen.

— Minun tieni perussuomalaisissa loppui tähän.

Lindström ei halua kuulua puolueeseen, jolla on hänen mielestään enää vain kaksi teemaa.

— Nyt kaikki on alisteista maahanmuutolle ja EU-kriittisyydelle. Muiden teemojen tärkeydestä en tiedä, hän arvostelee entistä puoluettaan.

Lindström sanoo toki ymmärtävänsä uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon logiikan: pitää olla joku asia, jolla erottua muista.

— Mutta jos se nostetaan niin keskiöön kuin nyt on nostettu, se ei mielestäni ole fiksu liike.

Hallitusvene keikkuu

Kaksi viikkoa tapahtuneiden jälkeen Lindström istuu Kuusankoski-talon kahvilassa pohtien tulevaisuuttaan.

— Todennäköisesti politiikan tekeminen valtakunnan tasolla on sitten tässä. Aika maailman ihme pitää tapahtua, että jatkaisin tämän kauden jälkeen.

Hän on tietoinen siitä, että istuvan hallituksen pohja on seitinohut.

— Mikä tahansa voi kaataa hallituksen. Tämä vene keikkuu joka tapauksessa.

Kävi miten tahansa, Lindström vakuuttaa olevansa sinut asian kanssa.

Äänekkäiden ongelma

— Ehkäpä minä tosiaankin kirjoitan: dekkarimuodossa tai scifiä, Lindström jatkoi twiittaamistaan 13. kesäkuuta.

Samaisena tiistaina parikymmentä kansanedustajaa käveli perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokoukseen jättäen eroilmoituksensa. Heidän joukossaan Lindström.

Syntyi Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä, josta on muovautumassa Sininen tulevaisuus -puolue.

Ajatus kirjan kirjoittamisesta ei ollut ”tsoukki”.

— Ei siinä kirjassa varmaan murhaa tapahdu, Lindström sanoo velmu ilme kasvoillaan.

Twiittailujen jälkeen ei mennyt kuin tovi, kun kustannusyhtiöstä soitettiin. He olisivat valmiit kustantamaan kirjan.

Jos kirja joskus toteutuu, oman kappaleensa kirjasta saavat kouvolalaiset perussuomalaiset, hän lupaa.

Lindström kertoo jättäytyneensä tarkoituksella syrjään julkisesta keskustelusta siitä, mitä kouvolalaisten perussuomalaisten keskuudessa viime vaalikaudella tapahtui.

— Näillä äänekkäimmillä on semmoinen ongelma, että he kertovat omasta mielestään totuuden. Totuus ei ole koskaan yksipuolinen. Minä en puhu totuudesta mutta kerron näkökantani.

Hyvä veli -politiikkaa

Vuoden 2012 kuntavaaleissa Kouvolan kaupunginvaltuustoon valittiin 11 perussuomalaista. Lindströmin mielestä Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset -yhdistyksessä politiikan tekeminen alkoi mennä heti alkumetreillä suuntaan, josta hän ei pitänyt.

— Alettiin esitellä sellaisia toimintatapoja, että tiukan paikan tullen emme esimerkiksi suostu neuvotteluihin kaupunginhallituksessa. Hallituksessa tehtiin kuulemma kabinetti- ja hyvä veli -politiikkaa.

Lindströmin mielestä on aina syytä neuvotella, jos haluaa asioiden etenevän.

— Tästä lähtee mahdoton laukka, kun puhun näin. Osaan jos sanoa nimetkin, jotka tähän reagoivat.

Perussuomalaisten valtuustokausi oli vähintäänkin myrskyisä. Puoluetoimistosta saavuttiin Kouvolaan pitämään rauhanneuvotteluja.

— Eivät ne johtaneet mihinkään, tai varmaan ne pahensivat tilannetta. Jännite oli päällä koko ajan.

Yksi toisensa jälkeen joko vaihtoi puoluetta tai perusti oman valtuustoryhmän. Jäljelle jäi viisi perussuomalaista.

Välit katkesivat

Pitkin valtuustokautta Lindström kertoo kuulleensa huhuja selkään puukottajista.

— Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanja oli piste iin päälle. Minulle tuli jatkuvasti viestiä kentän väeltä ja ihan tavallisilta äänestäjiltä pitkin vaalipiiriä, että eräs henkilö käy vaalikampanjaa haukkumalla minua.

Lindströmin kanssa samaan aikaan eduskuntaan pyrki nykyinen kokoomuksen kuntapoliitikko Pekka Korpivaara.

— Puolueen yksi keskeisimmistä ohjeista oli, ettei saa haukkua kilpailijoita eikä tietenkään omia. Sanoin, että tämän on loputtava, mutta se ei vaan loppunut. Sanoin myös, että puolue ei katso läpi sormien tämmöistä menettelyä. Sekin meni kuuroille korville. Sitten välit menivät poikki.

Kesällä 2015 perustettiin Kouvolan seudun perussuomalaiset -yhdistys, johon Lindström liittyi. Saman vuoden marraskuussa Kymen piiri erotti Pohjois-Kymenlaakson perussuomalaiset.

Munaton mies

Mikä Lindströmissä on niin ärsyttävää?

— Syitä on varmaan vaikka kuinka paljon, hän hymähtää.

Lindström arvelee, että arvostelijoiden mukaan hän oli ensimmäisellä kaudella munaton kansanedustaja, joka ei ole saanut mitään aikaiseksi.

Sitten Lindström pitää pienen tauon ja jatkaa:

— Kyllähän se viime kädessä on se valta, mikä tässä kiinnostaa. Turhaa sitä on kierrellä. Jokainen haluaa kalifiksi kalifin paikalle. Silloin pitää haastaa joku sellainen, joka eduskunnassa jo istuu. Inhimillinen juttu.

Liian yhteistyökykyinen

Aika Arkadianmäellä on muovannut Lindströmin käsityksiä politiikasta. Aloittaessaan kansanedustajana hänellä oli mustavalkoiset näkemykset siitä, miten asiat hoituvat.

— Ei tämä olekaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Ero politiikassa aloittavan Jarin ja tämän päivän Jarin välillä on tähtitieteellinen.

Yhteistyö on arvokkain taito, jonka Lindström on eduskuntatyönsä aikana oppinut. Hän ei lakkaa korostamasta sitä, että yksin ei saa mitään aikaiseksi.

— Välillä joudut antamaan periksi niissäkin asioissa, joista olet alun perin ajatellut, että näistä en ainakaan luovu.

Lindström arvelee, että joidenkin mielestä hän on liian yhteistyökykyinen — tekee liikaa kompromisseja eikä ole pitänyt riittävästi yllä perussuomalaisten. Moitteita on tullut myös vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

— Suvakki Lindström. Ihan naurettavaa.

Hänen mielestä nykyään perussuomalaisten ongelma on juuri se, että puolue on asemoinut itsensä sellaiseen asentoon, ettei kukaan halua tehdä yhteistyötä sen kanssa.

— Vaikka puolueen kannatus olisi 30 prosenttia gallupeissa ja se voittaisi vaalit, mitä sillä kannatuksella tekee, jos kukaan ei halua tehdä yhteistyötä? Tätä kysymystä kannattaisi pohtia.

Rohkeat ja vässykät

Ensimmäinen kerta hallituspuolueena osoittautui oletettua hankalammaksi. Hallituspaikka ei tuonut onnea, vaan se viritti puolueen sisälle jännitteen ja lopulta repi sen kahtia.

— Meillä oli vaaliohjelma, ja yhtäkkiä joidenkin silmissä siitä tuli lista lupauksia, jotka nyt on petetty.

Lindströmin mielestä kaksi vuotta on mennyt omille puolustellessa.

— Opposition kanssa tapellessa on reilumpaa kun tietää, että he ovat toisella puolella laitaa. Omien kanssa taistellessa jää auttamatta toiseksi.

Hän ottaa esimerkiksi turvapaikkapolitiikan.

— Suurin osa puolueen vaaliohjelman toimenpiteistä on saatu aikaiseksi, ja ohjelma on pitkälti Halla-ahon kirjoittama. Silti se ei riitä eikä kelpaa. Onhan tämä nyt ihan käsittämätöntä.

Lindströmin mukaan perussuomalaisten ollessa vielä hallituspuolue, jotkut kansanedustajat kulkivat maakunnissa moittimassa omia puoluetovereita siitä, että he eivät saa mitään aikaiseksi.

— Totta kai kannattajat ovat sitä mieltä, että onpa kritisoija ryhdikäs, kun uskaltaa sanoa juuri niin kuin asiat ovat.

Valtakunnan tilanne tuuppaa Lindströmin ajatukset takaisin Kouvolaan.

— Ihan sama filosofia Kouvolassa. Täällä eräät herrat uskaltavat tehdä juuri niin rohkeasti, ja me muut olemme vässyköitä.

Äänensävystä kuultaa ironia.

Lindström vilkuilee kelloa. Ministeriauto on jo matkalla Helsingistä Kuusankoskelle.

— Nyt on mentävä kotiin heittämään pellepuku päälle ja lähdettävä leikkimään poliitikkoa.

Liekö kuusankoskelaista huumoria?

Satumiia Masalin