Vanha mielisairaala herää henkiin Iitin Radansuussa — tuhansia tarinoita kätkevien, jykevien kiviseinien sisään tulee uudenaikaisia asuntoja

26.8.2017 12:01
Kuva: Katja Juurikko
Iitin kunnan mielisairaala valmistui vuonna 1930. Sairaalatoiminta lakkasi sieltä vuonna 1971. Pian rakennukseen valmistuu uudenaikaisia asunto- ja toimistotiloja.
Iitin kunnan mielisairaala valmistui vuonna 1930. Sairaalatoiminta lakkasi sieltä vuonna 1971. Pian rakennukseen valmistuu uudenaikaisia asunto- ja toimistotiloja.
Tältä näyttää viime silausta vaille valmis asuinhuoneisto.
Vielä keskeneräinen huoneisto.
Kirvesmies Marko Tuominen on työskennellyt vanhan mielisairaalan remontin kimpussa aina, kun muita kiireitä ei ole ollut.
Heikki Hutrin mielestä maalämpö oli ainoa järkevä vaihtoehto pienkerrostalon lämmitysjärjestelmäksi.
Iitin kunnan mielisairaala valmistui vuonna 1930. Sairaalatoiminta lakkasi sieltä vuonna 1971. Pian rakennukseen valmistuu uudenaikaisia asunto- ja toimistotiloja.

1| Projektin lähtötilanne | Vanha mielisairaalan rakennus Iitin Radansuussa oli seissyt tyhjillään vuoden päivät. Paikallinen rakennusyrittäjä Heikki Hutri päätti pari vuotta sitten tehdä kiinteistöstä ostotarjouksen kunnalle.

Pohjapiirustus ja jotkut tilaratkaisut aiheuttivat vähän päänvaivaa.

Heikki Hutri

Vuonna 1930 mielisairaalan työntekijöiden asuntolaksi rakennetussa kivitalossa oli ollut kunnalliskodin asuntola ja sen jälkeen kunnan vuokra-asuntoja mielisairaalan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1971.

Elämäntyönsä rakennusalalla tehnyt Hutri halusi remontoida jykevään kivirunkoon moderneja asunto- ja toimistotiloja.

— Kaupat oli helppo tehdä, ja rakennusluvat sai ilman ongelmia. Mielestäni sain talon kohtuullisen edullisesti, Hutri arvioi.

Hän kertoo, että jo purkukustannukset olisivat merkinneet Iitin kunnan omistamalle Iitin Vuokratalot Oy:lle huomattavaa kuluerää. Suoralla sähkölämmityksellä olleen, kehnoon kuntoon rapistuneen kiinteistön ylläpitokustannukset olivat myös aikamoiset.

 

2 | Miten projekti sujui? | Työt kohteessa alkoivat heti ensimmäisenä kesänä kriittisimmästä kohdasta: vesikatosta.

Oli tärkeää uusia jo joistain kohdista vuotava katto, jotta sen alapuoliset runkorakenteet saatiin varjeltua enemmiltä tuhoilta.

Sitten oli aikaa perehtyä katon alla olevan osan sielunelämään.

— Runko on 70 senttimetriä paksua kiviseinää, joten sitä ei kannattanut purkaa. Muut kuin kantavat kiviset väliseinät revimme alas, että pääsimme suunnittelemaan tilojen pohjaratkaisuja, Hutri kertoo.

Hän sanoo, että kyseinen kohde on toiminut eräänlaisena suojatyöpaikkana. Sen saneerauksessa on hommia riittänyt, kun kiireellisemmillä työmailla on ollut hiljaista.

— Kalliiksihan rakentaminen tulee, kun projekti on aika iso sivuhommaksi. Mutta ei ole tarvinnut työntekijöitä lomauttaa hiljaisempinakaan aikoina.

Projekti on kuitenkin sujunut Hutrin mukaan kohtuullisen kivuttomasti, vaikka rahaa ja aikaa on palanut. Mitään isompia yllätyksiä ei ammattimiesten porukka ole kohdannut.

— Pohjapiirustus ja jotkut tilaratkaisut aiheuttivat vähän päänvaivaa. Piti useaan kertaan käydä merkitsemässä lattiaan, mihin kohtaan jokin väliseinä on järkevintä laittaa.

Paljaaksi revittyyn kivirunkoon on tehty kaikki uusiksi niin LVI- ja sähkötöitä kuin ovia, ikkunoita ja pintaratkaisuja myöten.

Ulkopuoli oli säilynyt hyvänä, joten se tarvitsi vain uuden kalkkimaalin. Vanhaa ulkoasua piti kunnioittaa.

— Kunnan rakennustarkastaja toivoi, että julkisivussa säilytetään alkuperäinen tyyli. Esimerkiksi ikkunat uudistimme vanhan tyylin mukaisesti.

Alun perin kaikissa huoneissa on ollut ajankuvaan kuuluvat puu-uunit, jotka on sittemmin revitty pois sähkölämmityksen tieltä.

Kustannuksiltaan suurimpia remontin osa-alueita oli rakennuksen lämmitysjärjestelmän muuttaminen suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön.

 

3| Lopputulos | Hutrin kuopuksen mukaan As Oy Iitin Niilontuvaksi nimettyä taloa on rakennettu vähän kuin Iisakin kirkkoa, mutta nyt loppusuora häämöttää.

Vielä viimeistelyä vailla ovat alakerran kaksi huoneistoa, lisäksi pihalle tulevat autokatos ja pyörävarasto. Pihapiiriin on tarkoitus myös lisätä muutamia koristepensaita ja kukkia.

— Ensin teemme talon valmiiksi, sitten alamme myydä asuntoja.

Tosin Hutrin mukaan kyselyjä on tullut jo nyt.

— Tässä lähiseudulla on ollut kiinnostuneita. Asunnon vuokraamisen mahdollisuutta on myös kyselty paljon.

 

Mitä opin?

Vanhan rakennuksen alkuperäisten pohjapiirustusten muuttaminen vaatii Heikki Hutrin mukaan huolellista harkintaa, vaikkei hän nytkään soitellen sotaan lähtenyt.

Hetken pohdittuaan hän kuitenkin löytää pientä parantamisen varaa suunnittelupuolelta.

— Ehkä vielä tarkemmin pitäisi miettiä kaikki pitemmälle. Joidenkin tilaratkaisujen parempi suunnittelu olisi helpottanut myöhempiä työvaiheita. Esimerkiksi jotkin putkilinjat olisi voinut heti alkuun vetää eri kautta, Hutri sanoo.

MISSÄ?

Iitin Radansuussa.

MIKÄ?

Vuonna 1930 rakennettu Iitin B-mielisairaalan työntekijöiden asuntola- ja talousrakennus. Mielisairaala lakkautettiin vuonna 1971, jonka jälkeen rakennuksessa oli läheisen kunnalliskodin asuntola ja sittemmin kunnan vuokra-asuntoja. Saneerauksen jälkeen rakennuksessa on neljä uudenaikaista, saunallista asuinhuoneistoa, joista kaksi on kooltaan 75 neliömetriä ja kaksi 56 neliömetriä, sekä alakerrassa tilat kahdelle noin 15 neliömetrin toimistolle. Alakerrassa sijaitsevat myös asuntojen varastotilat ja suurempi saunaosasto.

KUKA?

Iittiläinen rakennusyrittäjä Heikki Hutri.

MIKSI?

30 vuotta rakennusalalla toiminut Hutri kertoo pitävänsä mielenkiintoisista rakennusprojekteista. Vanha kivitalo rauhallisella paikalla sopi hänen mielestään oivallisesti saneerattavaksi nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaan asuntokäyttöön.

Jyri Turunen