Maamassojen siirtäminen paikasta toiseen voi saada haittakasvit rehottamaan — vieraslajeja kerätään kartalle Kouvolassa

11.9.2017 11:23
Kuva: Mika Strandén
Jättipalsami leviää muun muassa ojia myöten.
Jättipalsami leviää muun muassa ojia myöten.

Maamassojen siirtämisen vaikutus haitallisten vieraslajien leviämiseen on vielä huonosti tiedostettu asia. Maamassojen puhtauteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Näin arvioi tilannetta Suomen vieraslajiongelmaan perehtynyt vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.

— Maamassojen puhtaus todella iso kysymys. Maiden siirto paikasta toiseen on hyvin merkittävä tekijä vieraslajien leviämisessä. Minulle on syntynyt käsitys, että maamassoja otetaan vähän mistä sattuu.

Täyttömaiden mukana leviävät myös lupiini ja jättiputki, joka on vieraslajeista kaikkein harmillisin.

— Jos maanvaihdossa ei kiinnitetä huomiota vieraslajeihin, ne leviävät voimakkaasti, esimerkiksi lupiini, Rudus-yhtiön ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen sanoo.

Kun tienvarsia ja penkereitä niitetään, ojanpohjat jäävät Ryttärin mukaan helposti niittämättä. Niissä jättipalsami viihtyy. Niittoajankohtakaan ei aina ole paras mahdollinen.


Jättipalsami kuriin

kohtuullisin vaivoin

Jättipalsamin torjunta on Ryttärin mukaan helpompaa kuin jättiputken. Kasvi taantuu, jos se tuhotaan ennen kukintaa ja siemenien kehittymistä. Siemenet säilyvät maassa vain vuoden verran, kun jättiputken siemenet säilyvät vuosia.

— Jopa useiden aarien jättipalsamiesiintymiä on saatu hävitettyä yhdessä kasvukaudessa, kun niitetään kolme kertaa kesän aikana ja viimeinen niitto ennen kukintaa.

Seuraavana kesänä kannattaa aina varmistaa, miten edellisen kesän torjuntatoimet ovat purreet. Niitetystä kasvustosta voi vielä syntyä uusia versoja. Jättipalsamin kasvusto heikkenee myös maanmuokkauksella.

 

Jättiputki

tukahtuu umpiossa

Rudus-yhtiö sai lupaavia tuloksia tekemällään kokeella, jossa jättiputken saastuttamaa maata puhdistettiin peittämällä ja hautaamalla. Liisa Suhonen kertoo, että kasvusto onnistuttiin tyrehdyttämään.

Koe järjestettiin Luonnonvarakeskuksen kanssa ja lupaviranomaisten siunauksella. Sitä olisi pitänyt jatkaa, mutta yhtiö ei saanut viranomaisilta lupaa. Kokeen jatkaminen kaatui lainsäädännöllisiin esteisiin.

Vieraslajit kartalle Kouvolassa ja Iitissä


Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut kartoittaa karttakyselyn avulla jättiputken ja jättipalsamin esiintymiä Kouvolassa ja Iitissä.


Jättiputki ja jättipalsami ovat haitallisia vieraslajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta syrjäyttämällä alkuperäislajistoa.


Kysely on auki 1.—30.9.2017. Havaintojen perusteella ympäristöpalvelut arvioivat torjunnan kiireellisyyttä kaupungin omistamilla mailla.


Lisäksi muilla maanomistajilla on vuoden 2017 alusta lähtien ollut vieraslajilain mukainen velvoite torjua jättiputken ja -palsamin leviämistä. Omalla pihallaan tai tontillaan pitää myös huomioida, etteivät vieraslajit leviä muualle ympäristöön.


Lähde: Kouvolan kaupunki

 

Ilpo Leskinen, Piia Kaskinen