Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden äänestysaikeet ja äänestysprosentti ovat merkittävästi lukiolaisia alhaisempia.

Kokonaisuudessaan nuorten äänestysprosentti jää noin 10 prosenttiyksikköä muita ikäryhmiä matalammaksi.

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen perää toimenpiteitä nuorten äänestäjien aktivoimiseksi.
 
— Opetushallitukselta ja kansanedustajilta vaaditaan tahtoa opetussuunnitelmien muuttamiseen yhteiskunnallisten aineiden opetuksen lisäämiseksi. Myös ammatillisten oppilaitosten opetuksen tulee tähdätä kansalaisena kasvamiseen ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen, hän kirjoittaa.
 
Mannisen  mukaan politiikka on tuotava takaisin kaikkiin oppilaitoksiin mahdollisimman käytännönläheisesti.

— Opiskelijoille on kerrottava, miksi äänestäminen on tärkeää. Koulujen on mahdollistettava poliittisten nuorisojärjestöjen ja kuntapäättäjien vierailut ja käytävä opiskelijoiden kanssa keskustelua poliittisesta päätöksenteosta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. 
 
Puheenjohtajan mukaan vaaleja on tärkeää käsitellä jo alakoulussa. Llisäksi kodeissa tulisi puhua yhteiskunnallisista asioista ja vaaleista.

— Vanhemmat voivat näyttää lapsilleen esimerkkiä osallistumisesta ja äänestämisestä. Lapset voi ottaa äänestyspaikalle mukaan seuraamaan, mitä siellä tapahtuu.
 
Mannisen mukaan yksi tapa lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta on ennakkoäänestyspaikkojen tuominen sinne, missä nuoret ovat, eli esimerkiksi oppilaitoksiin, työpajoille ja kauppakeskuksiin.

Modernimmatkin keinot voisivat tehota.

— Nuoret kokevat yhtenä merkittävänä keinona äänestysinnokkuutensa lisäämiseen sähköisen etä-äänestämisen edistämisen.