Sana sunnuntaiksi

Kadonnut ja jälleen löytynyt

2.7.2017 4:00

Evankeliumikirja antaa tämän pyhän aiheelle lyhyen luonnehdinnan: ”Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.”

Jeesus oli opetuksillaan ja omalla elämällään esikuva tällaisesta asenteesta. Evankeliumien mukaan Jeesus meni niiden luokse, joita muu yhteiskunta halveksi, eikä pitänyt minään. Tähän joukkoon viitataan yleensä sanoilla: ”Publikaanit ja muut syntiset”.

Jeesus aterioi heidän kanssaan ja hyväksyi heidät näin seuraansa. Jeesus myös kutsui tällaisia ihmisiä seuraamaan itseään ja monet heistä ottivat kutsun vastaan. Jeesuksen asenne heitä kohtaan tiivistyi opetukseen publikaani Leevin talossa: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." (Mark. 2:17)

Tämän sunnuntain evankeliumina on vertaus Tuhlaajapojasta (Luuk. 15:11—32). Vertauksessa kaiken holtittomalla elämällään menettänyt poika palaa takaisin kotiin isänsä luo. Vertauksen isällä olisi ollut vaihtoehtoja suhtautumisessaan poikaan. Hän olisi voinut torjua pojan ja lähettää hänet matkoihinsa tai ottaa hänet luokseen palkolliseksi ja kenties ahkeralla työllä poika olisi voinut ansaita takaisin edes osan isän luottamuksesta.

Evankeliumi kuitenkin kertoo, että kun isä näki jo kaukaa pojan saapuvan. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä, suuteli häntä, puki parhaimpiin vaatteisiin ja järjesti suuret juhlat pojan kunniaksi. Jeesus opettaa, että näin Jumala toimii ja sitten tuleekin se kaikkein vaikein kohta: myös meidän pitää tehdä samoin!

Jo aikalaisilleen Jeesuksen opetus oli vaikea niellä. Me emme taida olla yhtään parempia. Ajatus täysin vastikkeettomasta rakkaudesta on vaikea hyväksyä. Pitäähän ihmisen nyt sentään jotain tehdä itsekin. Vähän ainakin parannella itseään ja omaa elämäänsä.

Raamatussa meille annetaan käyttäytymismalli, jota meidän tulee noudattaa: ”Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.” (1. Joh.4:11) "Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.” (Luuk. 6:36) Luulen että tässä meillä kaikilla riittää aihetta parannukseen.

Ville Hiltunen
Iitin seurakunta