Hiihtokisoissa kannustava tunnelma
18.1.2010 4:00
Nea Katajala näytti valmentajaporukalle närhen värkit ja jaksoi runtata koko kisan loppuun asti. Voipunut ilme oli silkkaa hämäystä, sillä maaliin saapui hyvän hiihdon tehnyt hyväkuntoinen tyttö.
Kuvaaja: Vesa Vainio
Paljon kovakuntoisia hiihtäjiä, kannustavat kotijoukot, upeat talviset olosuhteet, kaiken kruunaava kisamakkara. Siinä resepti onnistuneelle hiihtourheilutapahtumalle.
VESA VAINIO
KOUVOLA. Viikolla siirtyneet kansalliset Anjalan hiihdot kokosivat sunnuntaina päällekkäisyyksistä huolimatta noin 150 sivakoijaa 20 sarjan paremmuudesta lykkimään. Perinteisellä tyylillä hiihdetyt kisat tarjosivat sekuntitaistojen lisäksi onnistumisten tuomia elämyksiä ja hyvää tunnelmaa.
Keli ei ollut ehkä niin liukas kuin sopiva pakkassää antoi olettaa.
- Eilen oli loistava keli, tänään oli nihkeämpää. Ehkä siihen on yön aikana jotakin tarttunut, kotiradan Tommi Lavonen mietiskeli.
Anjalan Liiton Lavonen kävi seuratoverinsa Mikko Maarasen ja Kouvolan Hiihtoseuran Jani Heimosen kanssa tiukan sekuntikilvan miesten 15 kilometrin voitosta. Kolmikosta viimeisenä lähtenyt Maaranen nappasi ykkössijan 12 sekuntia Lavosta nopeampana.
KANNUSTUSJOUKOT ovat tarpeen tuen lisäksi myös väliaikoja antamaan. Heimonen oli matkassa yksin, eikä tiennyt kisan etenemisestä tuon taivaallista.
- Meni käsijarru päällä koko kisa, lopussa alkoi pikkaisen irrota.
Lavosella viimeinen 3 kilometrin lenkki oli tumma ja muutenkin hiihto oli miehen sanojen mukaan kuin Virpi Kuitusella nykyään. Maaranen aloitti kovaa ja tiesi Lavosen tavoin koko ajan tilanteen. Voitosta huolimatta ilme oli nyrpeän oloinen.
- Kovempaa olisi voinut mennä, välillä piti vähän passailla rajun alun jälkeen.
SIMO SUUTARI oli malliesimerkki innostavasta vanhemmasta ja tukijasta. Ohi menneen oman pojan Matin lisäksi kannustavia huutoja saivat osakseen kaikki hiihtäjät.
- Hyvin menee, rentoo hiihtoo, pitkää liukuu, anna mennä, runttaa runttaa, viimeinen nousu, vielä jaksaa, just noin, kaikui Suutarin tsemppaus kuusikossa.
Kymin Koskenpoikien valmennusporukka oli huolissaan 16-vuotiaiden sarjassa hiihtäneen Nea Katajalan jaksamisesta. Meno oli puolivälissä vaikuttanut miesten mielestä voipuneelta. Tosin tyttö kuulemma irvistää yleensäkin, vaan mikä mahtoi olla totuus?
- En ollut yhtään väsynyt. Nyt oli hyvä hiihto kaikin puolin ja suksivalinta osui nappiin, oli Nean totuus muka uupumisesta.
HEINOLASTA Anjalaan saapunut Matti Sappisen talven hiihto täyttää mukavasti. Ukin ominaisuudessa hän on sydämestään mukana Elsa-Edith ja Elmer Loisan hiihdossa. Tuen ja mukana elämisen lisäksi tulee myös isovanhemman varteenotettavia vinkkejä.
- Lämmittely on erittäin tärkeää. Yrittävät luistaa siitä, kun ukin silmä välttää.
Hiihtokisojen lämpimän tunnelman kruunasi kaikkien paikalla olleiden yhteinen täyttymys. Kisamakkaraa ilman ei näet ole kunnon hiihtoja, mikä tuli todistettua useammalla suulla.
Lähetä uutinen kaverille