Jyrki Nuottimäki

Kouvola. Puolueiden vaaliohjelmat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ovat melko tylsää luettavaa. Erityisiä yllätyksiä ohjelmat eivät tarjoa.

Nato-jäsenyydestäkään tuskin syntyy mittavaa vaalikeskustelua, vaikka muutama puolue on haistellut mielipideilmastoa ja sanoo selkeästi ei Natolle.

EUROOPAN unionin rooli ja merkitys korostuvat puolueiden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lukuun ottamatta Perussuomalaisia ja Vasemmistoliittoa.

Myös pohjoismaisen yhteistyön ja Venäjä-suhteiden vaaliminen on noteerattu laajasti. Esimerkiksi keskusta pitää EU:ta ja Pohjoismaita Suomen tärkeimpänä kansainvälisenä viiteryhmänä.

Valtaosa puolueista pitää EU:ta entistä aktiivisempana toimijana ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaaleissa kysymyksissä.

VIHREiden mielestä Suomea ei olekaan enää tarpeen kutsua sotilaallisesti liittoutumattomaksi, sillä ”olemme vahvasti sitoutuneet Euroopan unioniin, joka luo itselleen yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”.

Keskusta, kokoomus, SDP, vihreät ja Kristillisdemokraatit korostavat aktiivista yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa muiden maiden kanssa. Kokoomus patistaa jopa kekseliäisyyteen ja ketteryyteen.

Perussuomalaiset korostavat itsenäisiä ratkaisuja ja liittoutumattomuutta. Vasemmistoliitto panostaisi rauhanturvaamisessa YK:n operaatioihin ja vaatii ainoana yksiselitteisesti Suomen vetäytymistä Afganistanista.

NATO-PUOLUEENA pidetty kokoomus ei ota vaaliohjelmassaan lainkaan kantaa sotilasliiton jäsenyyteen.

Ehkä sen ei tarvitse. Puolueella on kanta, jonka mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Jäsenyyskysymys ei kuitenkaan ole ajankohtainen, koska se tarvitsee kansan ja eduskunnan sel-

vän enemmistön tuen.

SDP yhdessä Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kanssa on ottanut vaalitavoitteissaan selkeän kannan: ei Nato-jäsenyyttä.

Keskusta kertoo, että jäsenyys säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Puolue edellyttää päätöksestä kansanäänestystä samoin kuin Perussuomalaiset. Kristillisdemokraatitkaan eivät näe nyt tarvetta Nato-jäsenyydelle.

SUOMEN puolustusratkaisuissa kaikki nojaavat yleiseen asevelvollisuuteen. Vihreät uskovat, että maa selviäisi pienemmällä armeijalla. Puolue luopuisi asevelvollisuudesta siten, että puolustuksen ylläpidon kannalta vain riittävä osa suorittaisi asepalveluksen.

Perussuomalaiset lisäisivät maltillisesti puolustusvoimien määrärahoja. Vasemmistoliitto karsisi niitä.

Kokoomus ja SDP tunnustavat ohjelmissaan, että puolustusmenoja joudutaan sopeuttamaan tiukempiin raameihin. Se voi merkitä varusmiesten määrän vähentyessä myös varuskuntien lakkautuksia, joita keskusta on karsastanut.